Näytetään tekstit, joissa on tunniste säilytystarvikkeet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste säilytystarvikkeet. Näytä kaikki tekstit

lauantai 26. joulukuuta 2015

Linnalaukku

Laukut ovat aika kivoja juttuja ja joku niissä kiehtoo jo pikkuistakin tyttöä. On kiva päästä välillä vähän hulluttelemaan kankaiden kanssa. Tähän laukkuun hain inspiraatiota netistä, mutta linnalaukkua ohjeineen ei löytynyt mistään. Kun ei koskaan oikein kasva aikuiseksi prinsessaunelmiensa suhteen, on aika helppo sukeltaa pinkki-lila-vaaleanpuna-kimallusmaailmaan :-) Suunnittelu ja toteutus oli hauskaa!

Kummityttö sai pikku prinsessoilleen matkustuslaukun. Prinsessat asuvat normaalisti tietenkin isossa linnassaan, mutta linna ei voi matkustaa mummille, kummille eikä edes serkun kaiman tuttavalle. Ratkaisuksi tein linnalaukun, jossa prinsessat voivat asustella autossa ja perillä, eikä tule liian ikävä omaa ihanaa linnaa. Leikkijäkin ehkä kantaa omat lelunsa, kun on mieluinen kantoväline...


Laukku on fleeceä ja koristeina on käytetty puuvillakankaita. Eteen applikoin linnantorneja, oven, vähän muuria, köynnöstä ja tietysti vaakunan. Tukikangasta on fleecessä yksi kerros ja jokainen applikaatio on lisäksi tuettu omalla tukikankaallaan. (Ihan turhaa muuten käyttää kaksipuoleista liimaharsoa: ei pysy polyesterissä.)


Takaa laukku on hillitympi ja alleviivaa tosi hienovaraisesti kenelle laukku kuuluu...


Jotta koko aatelisväki ja heidän kotieläimensä pysyvät laukun sisällä, ompelin yläreunaan lisäpussukan, joka on helppo kiristää kiinni. Solmuja ei tarvita: puuvilla pysyy rypyssä ihan itsestään. Muutaman hetken jouduin tuumailemaan ompelujärjestystä, koska mikä tahansa vuori ja alavara ei taivu tämän tädin pääkopassa hetkessä ojennukseen. Yleensä varmistan insinöörillä "kääntyyhän tämä nyt varmasti oikeinpäin?"


Laukun sisäpuoli on puuvillalakanaa. Tuettu myös tukikankaalla. Lisäksi ompelin yhden taskulokerikon (enemmänkin olisi voinut tehdä näitä "huoneita", mutta aika loppui kesken). Laukussa on siis tarkoitus säilyttää Little People -hahmoja, joten yritin mitoittaa lokerikkoa sen mukaan.
Laukun sisällä on vielä omistajan nimi brodeerattuna oikein isolla, ettei vanhemmat sisarukset vaan ota laukkua omaan käyttöönsä ;-)



Yksityiskohtiin käytin erikoisompeleita, kun en ehtinyt etsiä mitään varsinaisia kirjontakuvia. Lisäksi kiinnitin muutan Swarovskikristallin viimeistelemään hehkeän tyylin sekä tietysti peittämään muutamat ompelumokat.




perjantai 21. elokuuta 2015

Bussikorttipussukka

Meilläkin on nyt ihan oikea koululainen! Miten se äitin mussukka on kasvanut noin äkkiä... Kouluun mennään yleensä bussilla, mitä nyt alkupäivinä kuskattiin. Pelkkä koulukin oli tarpeeksi jännittävää ilman bussimatkan jännitystä.

Asumme sen verran maalla, ettei olla bussilla liikuttu minnekään. Junalla kyllä on Helsinkiin menty, mutta sillä on päässyt ilmaiseksi tähän asti. Nyt koululainen tarvitsee oman bussikortin ja sekä äidillä että tytöllä on huoli miten se pysyy matkassa mukana. Niinpä surautin pienen pussukan, jossa bussikortin lisäksi mahtuu olemaan kirjastokortti.



Netti on pullollaan pussukkaohjeita, mutta saat tästä myös teko-ohjeet.

Tarvitset puuvillakankaita, kaksipuoleista tukikangasta, tarraa, nauhaa, metallilenkin ja Rainbowloom-lenkkejä. Pakollisia näistä ovat vain kangas ja tarra, muut osat ovat sovellettavissa :-)


Kuvassa näkyvät kaikki tarvikkeet ympärille ommeltavaa kanttausnauhaa lukuunottamatta.

Tarvitset:

  • taustakankaan ja sen oikealle puolelle samankokoisen palan samaa tai eri kangasta (minulla tausta oli pallokuvioista ja edusta yksiväristä) 9,3 x 14 cm sekä väliin saman kokoinen tukikangas
  • kirjastokorttitasku 9,3 x 22 cm kahtia taitettuna ja väliin 9,3 x 11 cm pala tukikangasta
  • bussikorttitasku 9,3 x 19 cm kahtia taitettuna ja väliin 9,3 x 9,5 cm pala tukikangasta
  • läppää varten pala puuvillaa, esim. 9x 10 cm nelinkerroin ommeltuna tai sopivaa nauhaa
  • tarran molemmat puolet
  • nauhaa ripustuslenkkiä varten
  • metallirengas (avainrenkaaksi tai rannelenkkiä varten)
  • rannelenkkiä varten nauhaa, kuminauhaa tai Rainbowloom-lenkkejä


1. Sovita kappaleet päällekkäin ja trimmaa tarvittaessa sopivammaksi.




2. Ompele läppäpala ympäriinsä ja kiinnitä sitten tarrapalat läppään ja etummaiseen taskuun.



3. Sovita kirjastokorttitasku sopivaksi ja ompele taskun pohja sopivalta korkeudelta kiinni taustakappaleen oikealle puolelle.



4. Sovita muutkin palat kohdalleen ja ompele aputikkaus ympäriinsä.



5. Ompele ripustusnauha kunnolla paikalleen.

6. Ompele kanttausnauha ensin nurjalle puolelle avattuna ja sitten trimmaa kulmat ja käännä nauha oikealle puolelle. Ompele.

7. Tee Rainbow loomeilla esim. inverse fishtail -mallilla nauha, joka mahtuu lapsen ranteen ympäri hyvin, vaikka olisi hansikas kädessä. Kiinnitä metallilenkkiin tukevasti. Valmista tuli!



maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kosteutta kestävä sipulipussi veneeseen

Purjeveneen varustelu on mielikuvissa alkanut jo aika päiviä sitten, mutta konkreettisten vaateostosten lisäksi ei ole vielä muita hankintoja juuri tehty. Itselleni veneessä tärkeintä on tietysti ruoka, uni ja vessan toimivuus ;-) Turvallisuuteen luotan vähän sokeasti: kai se pursi pinnalla pysyy ja kaatumatta, kun ei siinä ole reikiä ja köli on painava. Kaikki läpiviennit on tietysti ihan supertiivistettyjä ja puutapit valmiina joka läpiviennin kohdalla, mutta nämä ovat miehen vastuulla ja hankintalistalla.

Mulle jää mietittäväksi ruokapuoli ja tekstiilit. Aloitin näitä kahta yhdistävästä eli itsetehdystä sipulipussista. Materiaali rautakaupasta, käytetään kai linjalankana, mutta paketissa luki "Dekorationsschnur". Paksuus 1,0 mm, pituutta 50 m. Silmällä katsottuna vahvuus on lähempänä kahta milliä ja nelosen koukulla virkkailin. Ohje löytyi bambulablogista. Sähäkän pinkki tuli. Maritimistä mies tuo valkoista narua, jos vaikka omenat saavat vähemmän räikeän pussin.



Veneessähän on kosteutta, siksi tämmöinen erikoinen lankavalinta. Meillä on kyllä lämmitin ja sitä on aikomus käyttää (pysyy toimintakunnossakin paremmin), mutta vielä toistaiseksi se on korjausta odottamassa. Mitä helpommin kaikki pinnat ja materiaalit on pestävissä, sitä hauskempaa veneilykin on. Jos materiaalit luonnostaan hylkivät hometta, aina vaan parempi. Petivaatteet ovat kyllä puuvillaa, samoin useimmat pyyhkeet, mutta olen ajatellut ottaa käytetyt aina viikonloppureissujen jälkeen kotiin pesuun. Tyynyjen ja peittojen kohtalosta en vielä tiedä. Patjojen alle olen ajatellut laittaa mattojenkin alla käytettävää liukuestettä, mutta en tiedä tuoko se mitään tuuletusrakoa patjan ja vanerin väliin. Toki patjat voi nostaa pystyyn ja ilmanvaihto vie kosteutta pois. Mutta silti mietityttää...

Kuvalisäys vielä tuosta narusta, jos joku muu etsii sellaista.


lauantai 19. lokakuuta 2013

Luistinpussi fleecestä

Vanhempi tytöistä on parina talvena vähän harjoitellut luistelua, mutta vielä ei ole innostus oikein iskenyt. Onhan se vaikeaa, kun heti pitäisi tehdä piruetteja ja hyppyjä niinkuin oikeat luistelijattaret ;-) Innostusta vauhdittamaan tein luistimille oman pussukan. Ja prototyypin jälkeen tein myös lapsen kaverille synttärilahjaksi pussukan. Hän käykin seuran luisteluharjoituksissa, niin toivottavasti pussi pääsee ahkeraan käyttöön ja kovaan testaukseen. (Jostakin luin, että luistimet olisi hyvä säilyttää erillään toisistaan, niin kaunis pinta pysyykin kauniina. Tehdään sitten lisää pusseja sitä mukaa kun niitä tarvitaan!)


Suuremman pussin koko on noin 34x40cm ja siihen mahtuu pari lasten luistimia. Materiaalina paksu fleece jostain varastojeni kätköistä. Materiaalin pitäisi olla hengittävä, etteivät luistimet ruostu. Toki luistimet ensin kuivataan ja laitetaan esim. fleecekankaiset teräsuojat ja sitten pussiin. Mutta kotona luistimet pitää kuivata ilman pussia. Sitten ne voi taas sujauttaa pussiin ja ripustaa eteisen naulakkoon odottamaan seuraavaa treeniä.




Luistinkuva ja teksti on konekirjottu Husqvarnan Topaz 30 -koneella. Tukikankaana taustalla silittämällä kiinnitettävä irtirevittävä paperi ja päällä Solvykalvo (ohut laatu). Fleece pitää saada pingotukseen täysin liikkumattomaksi ja pinnan kalvo estää pistoja uppoamasta nukan sisään. Yksi koeversio meni pilalle siksi, että fleece ei pysynyt paikallaan väärän tukimateriaalin takia (pelkkä paperi ilman liimausta). Silti kirjoin senkin kuvion loppuun uudelleen tuennan jälkeen ja teen palasta liivin isommalle tytölle, kunhan kerkiän. (Myös pehmeää leikattavaa tukimateriaalia olisi voinut käyttää, mutta säästän sitä t-paitoihin ja muihin ihoa vasten tuleviin töihin.) Pienillä kikkailuilla voi "pilalle" menneitäkin kirjontakokeiluja pelastaa ja aina voi ajatella pitääkö joka vaatekappaleen olla niin priimaa kotikäytössä? Postaan sitten fleeceliivistä myöhemmin...




Kiinnityksenä on polyesternyöri kujassa ja nyörilukko, joka on helppo ja nopea käyttää. Olisin halunnut vähän vahvempaa nyöriä, mutta materiaalihankintojen kanssa tuli kiire. Monta muutakin lahjaa on tullut tehtyä ja on vielä tekeillä. Niistäkin myöhemmin!

Ensimmäiset lumihiutaleet satoivat tänään ja hento lumi jopa pysyi kylmimmissä paikoissa. Mutta ennen ulkojäille pääsyä pitää varmaan käydä vapaavuoroilla hallissa! Äitikin taitaa haluta oman pussin...