Synttärilahjaksi hameet trikoosta ja puuvillasta

Lukuisten synttärijuhlien maassa, on kiva viedä lahjaksi itsetehty vaate. Leluja löytyy kaikilta, mutta kenelläkään ei ole taatusti samanlaista hametta :-)

Tämä pallotrikoohame meni 6-vuotiaalle päiväkotiystävälle.

Ohje on Ottobresta. Rypytyksen hoidin rypytysjalalla: joka kuudes tikki teki vekin ja pistonpituus oli 3.0. Käytettävä pistonpituus riippuu tietysti kaitaleen pituudesta ja montako prosenttia sitä rypytetään. Ihanaa matematiikkaa! Koetilkun mukaan vain lasketaan paljonko 20 cm kangasta kutistui kyseisillä säädöillä (siksi 20 cm eikä 10, että saa virhemarginaalia vähän pienemmäksi). Uusiksi niin kauan, että lasku suurinpiirtein täsmää. Mieluummin hitusen pidempi rypytetty kaitale kuin vyötärökaitale. Helppoa mallia muokkasin kankaan mukaan eli käytin framillonia rypytettyjen kaitaleiden tukena. Framillon yleensä estää ompeleen ratkeamisen joustavissa kankaissa. Ohjeessa pyydettiin tukemaan yläosan saumanvara, mutta en viitsinyt leikata tukikankaasta pitkää suikaletta. Eikä minulla ole mitään valmista tukinauhaa hankittuna. Toivotaan, että sauma kestää näin.

Yksityiskohtana kiristysnauha kuminauhan lisäksi: saa hoikka tyttökin hameen pysymään paikallaan. Vyötärön ympäryksen tiesin etukäteen, niin se helpotti kuminauhan pituuden arvaamisessa.

Helmapäärmeet ompelin kaksoisneulalla, koska näihin saumoihin ei kohdistu samanlaista venytystä kuin paidan helmaan. Tarpeeksi leveä käänne estää myös trikoon rullautumisen.

Toinen hame meni 7-vuotiaalle tytölle. Tein sen puuvillakankaasta samalla ohjeella, mutta jätin kiristysnarun pois.

Rypytyksen hoidin rypytyslangalla: meni se niinkin, mutta koska kappaleet olivat hieman eri mittaiset kuin ylemmässä hameessa, en laskenut ja kokeillut uusia piston pituuksia. Pikkuisena yksityiskohtana metallinen sydänkoriste "made with love".

Toivottavasti kelpaa tanssahdella :-)

Kesäasu vauvalle: legginsit ja tunika

Hehkuvan punaiset rusettilegginsit ja kesäisen vihreä tunika päätyivät sukulaistytön ristiäislahjaksi. Värit ovat muuta kuin vaaleanpunaista, koska sitä saa kaupoistakin.

Koko on 68 ja mahtuu varmaan vielä loppukesästäkin. Ohje on Ottobrelehdestä, 4/2012. Tunikassa (Autumn Bouquet) on pussihihat ja rinnalla kevyt kuminauharypytys. Pääntiessä ja hihansuissa resorikanttaus. 

Legginsien (Rainy Sky) erikoisuus on valmiit polvipussit eli rypytykset polvissa sekä pienet söpöstelyrusetit. Jäin ihan koukkuun noihin rusetteihin: niitähän voisi lisäillä vaikka mihin!

Lisää kesävaatteita luvassa myöhemmin!

Neulotut villavälihousut - varautumista juhannukseen

Meillä tykätään villasta. Villaa on alla, yllä, välissä, päässä, käsissä, jaloissa, työn alla, komerossa, laatikossa, ajatuksissa...

Nämä villahousut oli tarkoitus tehdä vanhemmalle tytölle 4-vuotislahjaksi, mutta nyt niistä tuli nuoremman tytön välikausilämmike (ja hänkin on jo 5 vuotta!). Hyvä että edes joskus valmistuivat ;-) Tarvehan ei aina ole niin suuri näille äidin tekemille neuleille. Lasten ollessa pienempiä hyvin usein kävi niin, että kun aloitin jonkun käsityöprojektin lapsille, niin he saivatkin vastaavan vaatekappaleen lahjaksi jostain... Akuutti tarve siis katosi saman tien. Mutta nyt nuo varastot jo pullistelevat, eikä ole enää järkeä ostaa lisää laatikoita kankaille ja langoille. Tai rakentaa lisäsiipeä taloon. Parempi siis tehdä valmista edes joskus!

Ohjetta näihin pöksyihin ei ollut. Aloitin kutomaan lahkeita ja lisäsin silmukoita tasaisin välein ja välillä mittailin lahkeen mittaa. Tavoitteena oli saada melko tyköistuvat, ettei haalarin alle tulisi liian paksua pakettia. Mutta aivan legginssityyppisiinkään en tähdännyt. Yläosaan otin vähän mallia Novitan netissä julkaisemasta ohjeesta haalarimallisiin housuihin, joissa takakappaleeseen tehdään korotusta lyhennettyjen kerrosten avulla. Istuvat jalassa paremmin ja vyötärö pysyy paremmin kumarrellessa paikoillaan. En vaan löydä enää mistään noita vanhoja Novitan ohjeita. Onko koko ohjearkisto hävitetty? Printtaamassani kaaviokuvassa ei näy nettiosoitetta...

Lankana Novita Wool ja Bambino. Bambinoa ei taida olla tällä hetkellä myynnissä ja se on himpun ohuempaa kuin Wool. Menee silti näissä pöksyissä oikein hyvin. Puikot olivat nro 3. Lahkeissa käytin viittä sukkapuikkoa ja yläosassa kuutta. Pyöräpuikkoa minulla ei ollut näin ohuena.

Takana on enemmän kavennuksia kuin edessä. Ajattelin että peppu kaipaa tilaa. Sovituskuvaa ei ole, mutta päivitän sitten käyttökokemukset tänne ensimmäisen kerran jälkeen.

Yläosaan tein korkean resorin, jonka ehkä käännän ja laitan sisälle kuminauhan, jos eivät pysy ylhäällä. Vaikka nämä nyt valmistuivat ns. keväthangille (hei, jossainpäin Suomea on vielä lunta!), tulevat veneilykäyttöön heti. Kuten sanottu: villa on ympärivuotisesti oikein passeli materiaali :-)

Trikootoppi ja legginsit vauvalle

Tämän topin tein edellisen postauksen shortsien pariksi, vaikkei nyt ihan samaa tyyliä olekaan. Kestovaippailijalla on melkein aina body kätevämpi, mutta tätä toppia voi pitää vaikka bodyn päällä.

Olalla on painonepit ja olka nyt vääntää kuvissa hassusti. Toivottavasti sentään sopii päälle. Nepit on joitain vuosikymmeniä vanhoja perittyjä neppejä, mutta sopivat tähän sinisyytensä ansiosta. Topin koko on 68 ja käyttöikä lienee pitkä, kun ei tule bodyn pituus vastaan. (Malli Ottobre 3/2012.)

Resorikanttaukset tein ihan saumurilla ja ompelukoneen kaksoisneulalla. Noissa kaarevissa kohdissa alkoi kyllä jo vähän tulla ikävä kanttauskonetta, mutta teen kumminkin enää tosi harvoin bodyjä tai tiukkoja mutkia, niin kai minä pärjään saumurilla ja ompelukoneella. Toisaalta autotalliinkin aina ilmestyy mitä ihmeellisempiä koneita, jotka on tosi tarpeellisia ja hyödyllisiä...

Toppi sopii rennoksi kotiasuksi Streaky Legs -housujen kanssa, jotka tein jo helmikuussa kahdelle ystävänpäivänä syntyneelle pojalle. Molemmat kokoa 68. Ohje Ottobresta 1/2015. Leikkaus on tuommoinen haaremihousutyyppinen. Ei mitään tietoa miten tuo vaippapepun kanssa toimii, mutta odotan käyttäjiltä ja heidän äideiltään palautetta. Yleensä vauvan pöksyihin tehdään jonkinlainen haarakiila, mutta voisihan ne housut istua tälleen leveemminkin leikattuna.

Kuminauha-aukon jätin sivussa auki: äidit voivat sitten lyhentää tai pidentää kuminauhan sopivaksi.

Haarasauman tikkasin litteäksi taso-ompeleella - hunajakennoa kokeilin tällä kertaa. Toivottavasti kestää. Käytin muistaakseni Schmetzin stretch-neulaa, kun jostain luin että Jersey-neula tekee reikiä trikooseen. Jos niitä reikiä nyt sitten kumminkin käytössä syntyy, niin tilatkaa multa uudet pöksyt ;-)

Pellavashortsit ja kääntöhattu kesäpojalle

Ompelin sinertävästä pellavasta kesäshortsit koossa 68. Nämä pojan housut menivät nimiäislahjaksi talvella syntyneelle pojanpallerolle.

Edessä shorteissa on valelaskokset ja koristeena napit. Kaupunkihousuihin silitin tietenkin prässit, vaikka kesäkuumalla ne saattavat rypistyä pois.

Vyötäröllä on kuminauha, joka on ommeltu kummastakin reunasta sekä keskeltä.

Ohje on Ottobresta (Pufferfish, 3/2012) ja lisäsin vain hieman (n. 2 cm) lahkeeseen pituutta, ettei kestovaipankaan kuori vilku lahkeesta. Sitä en tiedä mahtuuko kestopeppu näihin: väljyyttä kyllä oli, mutta kokemuksesta tiedän, että ainakin tyttöjen "oikeankokoiset" kesähousut aina piukottivat paksun vaipan kanssa. Toivotaan parasta...

Housujen pariksi tein hatun samasta pellavasta, mutta koko on sen verran reilu, että menee parhaiten ehkä vasta seuraavana kesänä. Kaikki hattukaavani alkoivat jostain koosta 42 cm (tämä on 43 cm), joten oletin, että kyllä hattu varmaan on sopiva. Ihan vähän isolta ehkä näytti nyt. Mutta kunnon kesäkeleihin on vielä 2 kuukautta...

Hattu on käännettävä. Toisella puolella on vaaleansininen pellava ja koristeena vähän auto-ommelta, että tämä uniikki hattu varmasti erottuu muskarin naulakosta ja päätyy juuri oikealle pojalle nimikoimattomuudesta huolimatta. (Sorry, ei ollut nyt Audi-brodeerausta koneella.) Nyt kun pojan nimi on tiedossa, niin seuraavaan hattuun voi jo ommella nimen valmiiksi.

Kapea farkkuhame tytölle

Ompelukone on surrannut ahkerasti. Torstaina tytölle pälkähti päähän, että hän voisi joskus laittaa shortsit kouluun sukkisten kanssa (kun kerran jollain toisellakin oli). Ja pitihän isukin sitten kommentoida että no way... Äiti mietti lähinnä tarkenemista ja pohti kauanko hyvin pitkien villasukkien tai säärystimien neulomisessa menisi. No luova ja nopea ratkaisu, joka ratkaisee myös muotierimielisyydet, on tietenkin farkkuhameen ompelu!

Malli taas Ottobresta. Suurin koko oli 110 ja se riittää leveydestä. Helmaan vain muutamia senttejä lisää. Violetin kankaan tikkauslangaksi valitsin sinapinkeltaisen. Takataskuihin vähän ylimääräiseksi jutuksi tähtiommelta. Kapeat hameet ovat kuulemma joku poptähti-juttu...

Vyötäröllä on 2 cm kuminauha. Ompelen sen kuten Ottobren ohjeessa: ensin rinkulaksi, sitten kiinniompelu alavaraan pystysuuntaisin tikkauksin neljästä kohdasta, sitten alavaran taitto nurjalle ja kujan ompelu kiinni. Pyrin ompelemaan kuminauhan vierestä, että joustoa säilyisi mahdollisimman paljon.

Takataskujen tikkauksia oli hauska tehdä. Tein paperimallin ja piirsin sen avulla liidulla kaaren taskuun. Sitten mittailin että tähdet osuvat symmetrisesti kaareen.

Kangas on kevyesti joustavaa farkkua (Strech Jeans Ben, puuvilla/polyesteri/elastaani) ja Kankaita.comista tilattu. Ostin sitä alunperin farkkuhousuja varten, mutta ajatuksena oli, että josko siitä riittäisi myös hameeseen. Millipeliksi meni. Leikkasin nimittäin ensin housun osat takataskuja lukuunottamatta. Sitten leikkasin nämä hameen pienemmät taskut väärästä paikasta enkä meinannut saada housujen isompia taskuja enää mistään! Onneksi housujen vetoketjuhalkion alavaraa tarvittiin vain yksi kappale ja niin tuli kaikki tarvittavat osat riittävän kokoisina leikattua.

Tästä tuli kuulemma uusi lempihame. Taidan tilata lisää strechfarkkua jossain toisessa värissä. Äidillekin voisi kelvata helppo, mutta tyylikäs kotihame. Kun ulkoilun jälkeen tulee helposti hypittyä pelkillä legginseillä kotona, niin ovikellon soidessa ei voi mennä avaamaan. Farkkuhame pelastaisi vähän ;-)

Mummulle terveisiä, että nyt kaivataan jo uutta neuletakkia, kun vanhan hihat alkavat olla lyhyet. Sopisi kuulemma tuon hameen kanssa. Yritän hankkia ne langat mahdollisimman pian...

Käyttövaatetta kouluun: jegginsit

Koululainen kasvaa ihan kohisten. Akuuttiin housupulaan olen hamstrannut kankaita ja vihdoin sain yhdet housut valmiiksi. Tytön lempihousuiksi on valikoituneet erilaiset jegginsit ja bikerit.  Ne ovat usein jotain neulosta ja siksi varsin mukavia pitää toppahousujenkin alla. Neulos vaan kuluu nopeasti ja kutistuu kuivausrummussa yllättäen. (Aina siis ei ole tarkoitus rummuttaa tiettyjä vaatteita, mutta joskus nekin vaan löytyvät rummusta!) Jegginsit näyttävät housuilta enemmän kuin legginsit, jotka meillä lasketaan pidettäväksi jonkun toisen vaatekappaleen alla. Siksi on niin kiva tehdä helppoja ja nopeita kouluhousuja, kun ne käyvät paitojen, tunikoiden ja vaikka mekkojenkin kanssa.

Näiden jegginsien malli on Ottobresta 4/2015 ja kangas Kankaita.comista. Tytön koko on edelleen 110 tai 116 leveysmitoista, mutta pituutta saisi olla 128. Niinpä otin nro 9. Hippy Baby -kaavan (koot 74-122) ja vain pidensin lahjetta. Valitsin kuitenkin tuon 122, kun lantion mitta näytti menevän siihen parhaiten. Ohjeena oli ommella saumat tavallisella suoralla ompeleella kevyesti venyttäen. Hyvin tuntui toimivan! Sauma ei jäänyt kupruilemaan ja toistaiseksi saumat ovat pitäneet kutinsa käytössäkin. Toki huolittelin silityksen jälkeen saumanvarat yhteen saumurilla ja osan vielä päällitikkasin.

Tikkauksilla tuodaan malliin housumaisuutta ja korostetaan kankaan pohjaväriä. Valitsin mustaan kankaaseen luonnonvalkoisen puuvillatikkauslangan. Kuvittelin tilaavani koneompelulankaa, mutta tulikin käsintikkauslankaa ja puuvillaisena. Toimi silti koneessakin. Puolassa käytin polyesterilankaa. Nyt jännitetään miten lanka kestää pesuja! Piston pituus oli ehkä 3,5-4: tikkausta ommellessa myös venytin kangasta aivan kevyesti ja lopuksi höyrytin ne.

Ompelujärjestys oli: etukulmat etukappaleeseen, tikkaus. KE-sauma, tikkaus. Takakaarroke kumpaankin takakappaleeseen, tikkaukset. Taskujen yläsauma, ompelu paikoilleen, tikkaukset. KT-sauma, tikkaus.Etu- ja takakpl päällekkäin, ompele sivusaumat, tikkaukset.  Lahkeiden sisäsaumat. Vyötärön ompelu kuminauhalla. Lahkeensuiden ompelu. Näin saa tuon pitkän sivusauman tikkauksen tehtyä järkevästi, kun kapean lahkeen pujottelu ompelukoneeseen olisi mahdotonta. Sama järjestys olisi polvipaikkaa tehdessä: pitää purkaa jompikumpi sauma, jotta paikan saa siististi.

Lukuisten tikkausten takia lankoja joutuu koneessa vaihtelemaan koko ajan. Olisi kätevää, kun voisi nuo muut saumat tehdä toisella koneella. Saumuri leikkaa sauman liian kapeaksi, jos haluaa tikkauksen osuvan sv:n päälle. Pitää kehitellä jotain...

Housut eivät aivan istu: veikkaisin syyksi tuota "taapero"-kaavaa, vaikka kuinka mittailin isompaan kaavaan ja totesin, että siinä koko 128 olisi ihan säkki.  Tai vain liian iso koko ylipäätään. Jegginsit saisivat kuitenkin istua pepusta ja haarasta justiinsa, eikä mitään lökäefektiä tarvita. Edustassa on nyt siis väljää: ehkä lantion ympäryyteen ei tarvitse trikooneuloksessa varata mitään väljyysvaraa. Seuraavat pöksyt teen varmaan koon 116 leveydellä, mutta pituutta on sitten jo 134!

Musta on värinä neutraali, mutta ekaluokkalainen ei vielä "vaadi" hillittyä alaosaa. Siksi vähän haaveilen tekeväni läjän jegginsejä eri väreissä: vaaleanpunainen viininpunaisilla tikkauksilla olisi pirteä!

Valkoinen pussihihainen trikoopaita ja hame

Kummityttö sai 2-vuotissynttärilahjakseen kummitädin tekemän hameen ja paidan. Joustavaa trikoota menevälle tytölle. Hame oli siinä mielessä haastava tehdä, että kangas piti käyttää viimeistä milliä myöten. Aiemmin tein samaisesta pallokankaasta hameen, mutta nyt ei riittänyt kangas vastaavaan malliin. Onneksi täyskelloon riitti ja pituuskin on juuri sopiva.

Helman huolittelin saumurilla ja tikkasin sitten joustavalla ompeleella. Kapea kaksoisneula olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta minulla oli tässä vaiheessa punainen lankakin loppumassa! Ei tuo nurja puolikaan nyt hirveän pahalta näytä, jossei sitten pesujen myötä ala kipurtamaan. (Kummitädin vaatteissa on aina korjaus- ja palautusoikeus!)

Paita on "ikivanhalla" Ellypuseron kaavalla (Ottobre 6/2008). Kopioin sen aikoinaan omalle tytölle, mutten tehnyt kaavalla mitään ennen tätä. Pituus on 86-koon mukaan ja leveys reilusti kapeampi. Mittojen mukaan yritin tehdä ja taisi tulla juuri sopiva tällä hetkellä. Kuminauha vetää edustaa ryppyyn aika paljon ja ylimääräisen leveyden olisi silläkin saanut kursittua kokoon. Tehdään kesäpaidasta sitten vähän reilumpi ;-) Helman päärmäsin joustavalla ompeleella, kun olen kyllästynyt kaksoisneulalla ommeltujen paitojen tikin repeämiseen. Ommel vaan ei ole tarpeeksi joustava helmassa. Ja kaikista ompeleista koneessani olen maksanut, niin käytän niitä vaikkei sitten tule "kaupasta ostetun näköistä". Onko se muuten enää mikään laadun tae? Kangas on paksua puuvilla-elastaanitrikoota, josta ei näe läpi edes venyttämällä! Hassua sanoa normi t-paitakangasta paksuksi, mutta tiedätte ompelijat kyllä mikä ero on kankaalla ja kankaalla.

Hihojen kuminauhat olisi pitänyt ommella tasona. Oli aika mahdoton saada 15 cm pitkää kuminauhaa renkaana ommeltua tuohon hihansuuhun. Tein kuminauhoista lyhyemmät kuin ohjeessa, koska minusta liian isot hihansuut pienellä on hankalat. Kuvasta näkee, ettei vieläkään kiristä liikaa. Nyt hihat toivottavasti pysyvät ylhäällä käsienpesun ajan.

Mussukan ilme oli ihana, mutta saatte nyt retusoidun version :-)

Konekirjottu jouluhame tytölle

Tänään oli tyttömme koulussa pikkujoulut ja pukeutumisviikon kunniaksi sai pukeutua jouluiseen asuun. Vanha punainen hame oli jo lyhyt (ja pikkusiskon käytössä), joten tein yöllä simppelin trikoohameen. Päivällä oli kyllä tarkoitus aloittaa, mutta oli ompelus kesken enkä halunnut vaihtaa saumurilankoja kesken kaiken.

Hame oli nopeaakin nopeampi ommella, mutta kirjontaan meni tunteja. Lisäksi trikoon brodeeraus on joka kerta ongelmallista. En muista laittaa kahta tukikangasta päällekkäin, ennen kuin se yksi ja ainut repeää. Eli liimasuihketta toiseen tukipaperiin ja liimaus taustalle. Silitin nurjalle myös tavallisen tukikankaan, muttei se oikein pitänyt pintaansa: kangas kupruilee. Tässä voisi käyttää pehmeää leikattavaa tukimateriaalia, mutten raaski. Käytän sitä vain paitoihin, jotka tulevat ihoa vasten. Kirjontakehänä käytin isointa mahdollista, koska kuvio oli noin pitkä, ja sekin osaltaan aiheutti ongelmia venyvän kankaan kanssa. Mutta tuli silti ihan pidettävä hame!

Kaava oli jälleen Ottobresta (1/2015), kangas tavallista elastaanitrikoota. Vyötäröllä on kuminauha ommeltuna. Seuraavaan hameeseen voisi tehdä vaikka taskut, niin tulisi näköä. Näitä vaan tulee tehtyä niin kiireessä akuuttiin tarpeeseen, ettei jää aikaa miettiä käytännöllisiä yksityiskohtia :-)

Kristallikoristeinen trikoohame tytölle

Hyvää marraskuuta!  Tein lahjaksi 6-vuotiaalle tytölle hamosen. Helma on kello ja vyötäröllä resoria. Tämä joulunpunainen (nyt saa jo puhua joulusta) trikoohame sopii ympäri vuoden pidettäväksi, mutta tuo kaivattua väriä loppuvuoteen.

Hameosa on elastaania sisältävää trikoota, jonka kutistin ennen ompelua. Helmaosa on kahdesta kappaleesta. Lantion kohdalle hameeseen ompelin framillonnauhaa lantion ympäryksen verran (tämä oli arvio, sillä minulla ei ollut tytön tarkkoja mittoja). Resori ommeltiin ensin renkaaksi ja sitten oikea puoli hameen oikeaa puolta vasten ja yhteen. Sitten resori käännettiin kaksinkerroin. Neulasin resorin huolellisesti ja tikkasin ompelukoneen yhdella taso-ompeleella niin, että vasen neula kävi aina hamekankaan puolella ja muutoin ommel oli resorin päällä. Tuli ihan ok, mutta vähän resori jäi kupristelemaan. Mutta olen päättänyt, että tulen toimeen ilman peitetikkikonetta jo ihan tilanpuutteenkin takia. Tulenhan? Nurjaltakin puolelta lopputulos oli aika hyvä. Ainakin tämä on litteämpi ratkaisu kuin ommella resori suoraan kaksinkertaisena helmaosaan.

Kaavat löytyivät Ottobresta (4/2012). Helmaan lisäsin pari senttiä pituutta ja vyötärön kavensin sopivammaksi. Koko on suurinpiirtein 116. Tähän malliin menee paljon resoria (korkeus 20-25 cm), mutta on kätevää, kun helman runsas rypytys vähän laskee lantiolle, eikä jää vyötärölle. Paitaa voi silloin pitää helman päällä.

Helman koristelin pienellä sydämellä. Hankin nimittäin Hot Fix -laitteen ja sillä saa hurjan kätevästi Swarovski-kristallit vaatteeseen kuin vaatteeseen! Tai vaikka mukiin. Tai silmälaseihin. Elämä on yhtä blingblingiä tästä eteenpäin!

Tämä sydän tosin kiinnitettiin silitysraudalla. Sommittelin kuvion kristallien kiinnityskalvolle, kalvo hameen päälle, leivinpaperia vielä päälle ja painoin silitysraudalla joitakin sekunteja. Annoin jäähtyä ja otin kalvon pois. Nyt vaan odottelen käyttäjäkokemuksia miten kristallit pysyvät pesussa :-)

Helmat hulmuamaan!

I made this little full circle jersey knit skirt for a gift. At hemline there is a heart made of Swarovski crystals. Pattern is from Ottobre Design -magazine.

Voimisteluasu: toppi ja shortsit

Kilpavoimistelu vaatii välineiltä jo jotain enemmän kuin harrastusjumppa. No (äidin mielestä) ei oikeasti, mutta kun joukkueella on samanväriset vaatteet harjoituksissakin, niin valmentajan on helpompi nähdä liikkeiden samanaikaisuus (luulisin). Voimisteluasujen yhteistilauksessa jätin kuitenkin tilaamatta shortsit ja topin, sillä nehän tekee itsekin ja huomattavasti halvemmalla. Lisäksi sovitettavana ollut toppi (koko 130)oli malliltaan todella epäsopiva meidän tytölle: aivan liian pitkä, leveydestä sopiva, kaula-aukko liian alas sekä hiha-aukot kylkiin. Koko 120 taas oli liian kireä ja suhteessa todella pitkä. En ymmärrä, kun tuo tyttömme on niin keskiarvo tai monta kokoa kapeampi kuin normivaatteiden mitoitus. Mutta epäsopivaa vaatetta en suostu ostamaan.

Shortsit onnistuivat hyvin: ovat vaan korkeampivyötäröiset kuin kaupasta ostetut, ns. tanssishortsit. Sivuhalkiot tuovat kivaa näköä lahkeeseen. Teen vielä toisenkin mallin ilman sivuhalkioita, niin on sitten täsmälleen samanlaiset kuin ostetuissakin. Mallin löysin netistä. Kuminauhani vain oli leveämpää ja lahjekaitaleistakin taisi tulla leveämmät kuin ohjeessa. Kuvista ei malli näy kovin hyvin, mutta jos seuraatte linkkiä alkuperäiseen ohjeeseen, niin näette paremmin.

Toppi on tehty aluspaidan kaavalla ja aluspaidaksi, mutta paksu (läpinäkymätön) elastaanitrikoo toimii myös jumppavaatteena. Kaula-aukko ja hihansuut huolittelin kankaasta leikatulla kaitaleella. Valitsin vain sen suunnan, kumpi jousti enemmän ja hyvin toimi (ehkä jopa liikaa ryppyä tuossa edessä). Kaava oli Ottobresta (3/2013) sivusaumoista rypytetyn topin kaavalla. Lyhensin mallia noin 12 cm ja pienensin kokoon 122. Tein myös painijanselkätopin, mutta malli vaatii vielä kaavan trimmausta ennen kuin kuvat ovat julkaisukelpoisia ;-)

Nämä on niin kivoja ja nopeita projekteja, että tulee varmaan hankittua lycraa useammassa värissä. Toivottavasti voimistelu kiinnostaa tyttöjä pitkään! Äiti kyllä ompelee...

Helppo trikoohame ja paita

Ihana syksy hemmottelee ja hamekausi jatkuu. Esittelen nyt jo keväällä tekemäni asun, joka meni tytön kaverille synttärilahjaksi. Mutta tuolla samalla paitakaavalla on tullut tehtyä paitoja ja hamekaava on niin helppo, että akuutti hamepula ratkeaa sillä parissa tunnissa.

No ehkei ihan parissa tunnissa, jos tekee brodeerauksen. Monsterifanille tämä kuva sopii hyvin ja tuo simppeliin hameeseen jotain jujua. Malli Ottobresta (1/2015, malli 36)

Paidan hihansuissa on pienet käänteet ja kuminauharypytys. Saumurin rullapäärmettäkin olen kokeillut, mutta se alkaa helposti rullautumaan piiloon. Käänne on siis siistimpi ratkaisu. Kangas on jostakin nettikaupasta ja vieläkin tuota tähtikuvioita löytyy eri väreissä. Kaula-aukossa resoria lähes ikivanhoista varastoista.

Paidankin malli on Ottobresta, mutta olen sitä muokannut melko paljon, mm. kaventanut olkia ja isontanut kaula-aukkoa.