maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lasten esiintymisasuja: 50-luvun puuvillamekot

Minulla oli ilo tehdä peräti kahdeksalle pienelle tytölle esiintymisasuiksi 50-luvun puuvillamekkoja. Tytöt olivat esityksessä nukkeja. Esiintyminen oli viime viikon torstaina, joten julkaisen asut vasta nyt. Kyseessä oli Basil Mestarietsivä-luistelunäytös Espoossa. Ja oli muuten ihana esitys ja kaikki luistelijat olivat niin taitavia! Pienten pyörähdykset, liu'ut ja vaa'at olivat tietysti häkellyttävimpiä.



Ystäväni ja luistelutytön äiti piirsi kaavat muutamien lastenvaatekaavojen perusteella. Yhtenä mallina oli ainakin mekko 70-luvun kaavalehdestä, mutta nykypäivän lehdissä oli kovin vähän tätä tyyliä. Sitten aloitin kovan kankaan silppuamisen... Leikatut palat on syytä saman tien laputtaa tilaajan mukaan, sillä helman pituus ja joillakin myös miehustan leveys oli erilainen. Onneksi oli sentään neljää väriä! Leikkaaminen ei silti ollut kovin nopeaa, sillä puuvillakankaassa oli värivirhettä ja asettelua joutui miettimään. Kangasta yhteen mekkoon meni 120-140 cm ja lisäksi kaulus ja vyökangas.

Helma on täyskello, miehusta melko suora ja leveä (että on tilaa liikkua luistellessa), kaulus eräs muunnelma huivikauluksesta, hihat runsaasti rypytetty ja hihansuissa kuminauhat, ja takana piilovetoketju. Napit ovat vain koristeina. Niiden taakse ompelin kuitenkin yhtenäisen ylhäältä vyötärölle tulevan vahvikekankaan, etteivät napit repeä irti. Samalla kaitele pitää kaarrokkeen paikallaan edessä.


Kuten yläkuvasta näkyy, kaulus kiinnitettiin päällikappaleen ja kaarrokkeen väliin. Kaarrokkeen kulmat ompelin vielä käsin kiinni vetoketjun vierestä, etteivät varmasti mene väliin. Myös olilta tikkasin kaarrokkeet kiinni, jotta reunat pysyvät varmasti nurjalla puolella. Lisäksi vielä hakanen varmistamaan kiinnipysymistä.

Alle tein tyllihameen, joka kohottaa helmaa entisestään ja tuo tietysti söpöyttä lisää. Siitä ei ole kuvaa, mutta vyötäröllä oli korkea resori, sitten 20 cm korkuinen vuorisilkki puolikellon muotoisena ja helmassa 18 cm korkuinen tylli kahdessa kerroksessa ja vielä päällimmäisessä kerroksessa 6 cm:n tyllikaitale rypytettynä. Tosi toimiin pääsi uusi Ruffler foot ja arvatkaapa millä ompelen seuraavat projektit?? Ihana kapistus!



Luistinten päälliset tehtiin kuhunkin väriin sopiviksi. Punaisia tytöillä jo olikin, mutta vihreät, keltaiset ja siniset tuli ommeltua.


Kotona vanhempi tytöistä pääsi välillä sovittamaan, että sain mittasuhteet kohdilleen eikä mikään tuntunut nurjalla puolella pistävän. Ihan pikkuisen meidän tytöt harmittelivat, etteikö äiti teekään heille mekkoja. Mutta näitä varmaan tehdään vielä lisää... Kummityttö jo siellä onkin jonossa ;-)

Helma pyörii hyvin!

Asuun kuului myös leveä valkoinen vyö, joka solmittiin rusetiksi selän puolelle. Siitä minulla ei valitettavasti ole tarkkaa kuvaa, mutta ehkä esityksestä napatussa kännykkäkuvassa näkyy yleinen vaikutelma. Esityskäytössä leveä vyö on juuri hyvä (näkyvä ja pysyvä), mutta juhlamekkoon tekisin vyön kapeampana. Valmis satiini- tai silkkinauhakin menisi hyvin, vaikkei ihan 50-lukuinen juttu olisikaan. Melkein syyhyttäisi tehdä mekko myös aikuisten koossa!


Kankaat ja tarvikkeet Eurokankaasta. Kiitos ihanille myyjille, jotka etsitte juuri sitä oikeaa kangasta... :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti