Shortsin tyyppiset housut

Kesä tuli taas vähän yllättäen tuota vaatevarastoa ajatellen :) Ja tosi vaikea keksiä mitä pukea päälle 1-vuotiaalle konttaajalle, kun lämmintä piisaa, mutta polvet jotain suojaa kaipaisivat. Päädyin sitten tekemään valmiiksi polvipaikatut sydän-pallo-housut lyhyemmillä lahkeilla. Shortseista nyt ei oikein voi puhua, mut ovat toki vilpoisammat kuin ihan pitkäthousut ja paaaljon vilpoisammat kuin hankausta kestävät kosteussuojatut P.o.P:n housut (ovat muuten hyvin kestävät ja kestävät sisarukselta toiselle).

Ruskeapohjainen pallocollegekangas (taustapuoli harjattu pehmeäksi) on hankittu Vammalasta, jossa on aivan tajuttoman ihana kangaskauppa (Kangaskauppa Nokian Kauppahuone). Valikoima on herkullinen, laaja, ihana, värikäs, taivaallinen... Onneksi en asu lähellä: olisi liian helppoa hakea nopeasti vain yksi sopiva kangas... Nyt on 1-vuotiaan shortsit tehty ylijäämäkankaasta ja resorista. Pallokankaasta tein isosiskolle mekon aiemmin.

Tällä kerralla sitten tuli vyötäröstä vähän kireä, kun aikaisemmin valitin, että aina jää kumppari väljäksi. Mittasin 1-vuotiaan vyötärön hänen jo nukkuessaan ja päällä oli kaupan vaippa, ei kestovaippa. Sydämet myös osuivat vähän sisäreunaan, kun keksin väljentää mallia vasta aplikoinnin jälkeen. Sivujen vaaleanpunainen raita on siis resoria, samoin lahkeensuut. Ja käytössä aplikaatiosiksak jo purkaantui eli toinen kerros siksakkia tulee päälle, kunhan housut tulevat pesusta.

Velourhousut 1-vuotiaalle

Nopeasti tekaisin jälleen housut 1-vuotiaallemme, joka kuluttaa puhki varmaan yhdet housut viikossa. Ei se mitään, kaikenlaisia housukankaita onneksi löytyy varastosta. Tästäkin limen vihreästä velourista tein isosiskolle yli vuosi sitten velourmekon, joka sopii vieläkin. Housujen kaava on jälleen Ottobre (1/2012) -lehdestä, mutta vyötärön muutin paremmin kestovaippailijalle sopivaksi resorivyötäröksi. Hirveän simppeli ohje, kun toteuttaa ompelun totutussa järjestyksessä eikä lehden mainitsemassa. Lehdessä oli kaikenmaailman tikkauksia, joihin en nyt ryhtynyt.

  

Housuista tuli taas pikkuisen pitkät (koko 80), mutta velourilla on tapana kutistua pesuissa ja kuivausrummussa nimenomaan pituudesta. Yleensä rummutan vain vähän aikaa, jotta nukka tulee pörheäksi, mutta joskus unohtuu...

Aluksi tyttö käyttää housujaan lahkeet käännettynä, vaikka saumurin eriväriset langat vähän häiritsevät äidin silmää. En vaan ole saanut hommattua sen seitsemää sorttia lankoja, kun ei sillä oikeasti ole väliä mitä vaatteen nurjalla puolella on.

Collegehousut

Nuorempi 1-vuotias tyttö on vielä konttausiässä ja kaikki housut ovat vähintään kuluneita polvista ellei puhki. Niinpä sitten surauttelin parina iltana jämäpaloista 80-kokoiset housut. Hirveän isoilta näyttivät jo tekovaiheessa, mutta en nyt pienentämäänkään lähtenyt, kun ovat sitten joskus sopivat. Ja punaraitainen bambu-puuvilla college (Myllymyksuilta) riitti juuri ja juuri tämän kokoisiin housuihin. Kaava oli Ottobrestä (1/2006: 3 Trikoohousut). Juuri sopivaa toista collegekangasta ei ollut omissa varastoissa, joten harmaa sai kelvata.

Vyötärökuminauhaa en koskaan saa tarpeeksi pieneksi ommeltua eli minulla ohje "lapsen vyötärön ympärys -5-7 cm", ei ole riittävän kireä, vaan voi ottaa ainakin 9 cm lyhyemmän kuminauhan kuin lapsen vyötärö. Kuminauhani venyy ommellessa sen verran, että lörpsöttämään jää ilman reilua lyhennystä. Hankala sitten purkaa noita ommeltuja kuminauhoja, joten yleensä teen jonkun lisäkiristysvirityksen ja sitten housut ovatkin jo vähemmän mukavat. Housujen lahkeet sen sijaan ompelin ilman kuminauhaa ja pujotin aukosta mielestäni tarpeeksi pienen kuminauhan, mutta nyt kyllä housut valuvat kantapään alle. Huoh. Ilman lahkeen kuminauhaa housut kävisivät vanhemmalla 4-vuotiaalle tytölle high-water-housuina...

Synttärikakku ja muuta 4-vuotiaalle

Tytöt tykkää tortuista. Kakuista ja kekseistä. Olemmeko silti tehty sokerista ja kanelista? Ehei... Rasvaahan sitä kroppaan kertyy, mutta siitä huolimatta tahtoo tämäkin äiti bloggailla kakuistaan! Koitan siis kerätä tänne jotain herkkuleipomuksia ja reseptejä talteen.

Vanhemman lapseni 4-vuotissynttäreitä juhlittiin aika makeasti, vähän liiankin makeasti. Pakastin pursuili hyvän aikaa... Aloitetaan täytekakusta, joka oli marsipaanipäällysteinen kruunukakku. Pohja oli vaalea: sienikakkupohja ja sokerikakkupohja. Välissä oli jotain mansikkamoussen tyyppistä. Sokerikakku oli minusta liian makea, sienikakku sopiva. Koskaan ei meinaa löytää sopivaa pohjan ohjetta, joten muistettakoon nyt, että sienikakkupohja on vähemmän makea ja vähemmän mureneva. Kakun takana näkyy suklaamuffinit valkosuklaaruusuilla koristeltuna. Niiden resepti taitaa olla kotikokki.netistä amerikkalaisten suklaamuffinien nimellä.

Muita herkkuja pöydässä olivat toscapalat, perhospiparit, ranskanpastillipikkuleivät, hilloviipaleleivät, vilhelminatyyppiset viipaleleivät ja kauralastut karpaloilla. Ja ennen näitä herkkuja oli ruokaakin tarjolla, että vähän meni överiksi leipominen. Taas. Muttakun sitä haluaa jokaiselle jotakin tarjottavaa laittaa :)

Vielä lähikuvaa perhospipareista. Resepti oli varmaankin Mansikkamäen Eben fantasiakeksit. Koristelut pikeerillä ja värit pastavärejä. Tuli väännettyä useammanlaisia perhosia, kun harjoittelin samalla pursotustekniikoita.