Merenneito-yöpaita

Voi lapsi rukkaa, kun muoti alkaa kiinnostamaan jo 2-vuotiaana... Vaatekaupassa ollessamme nuorimmaisen oli  p a k k o  saada Ariel-yöpaita. Ihan itkupotkuraivari piti kokeilla, mutta ei äiti ostanut. Äiti vaan lupasi ommella kotona vastaavan paidan, kun kerran Ariel on äidin pikku mussukan suosikki... (Ja se hinta yöpaidasta ja koko vatsan peittävästä muovisesta kuvasta tuntui huijaukselta.)

Ihana Ariel!

Kaava on itse piirretty ja otin mallia isomman lapsen yöpaidasta (koko 110 ennen monia pesuja ja kuivausrummutteluja). Röyhelöhihat ompelin laiskasti suoraan paikalleen ja kainalon kohdan vain käänsin ja tikkasin kaksoisneulalle. Katsotaan miten kestää käyttöä. En vain viitsinyt huolitella ensin resorilla ja sitten ommella röyhelöhihaa erikseen, vaikka olisi kestävämpi voinut tullakin.

Hihoihin ja helmaan kokeilin saumurin rullapäärmettä, kun minulla on aiemmin ollut vaikeuksia sen kanssa. Ja nyt se onnistui todella hyvin! En ole tainnut viitsiä lukea ohjeita tarpeeksi huolellisesti tai sitten viimeksi kankaani oli toisenlaista. Ohut trikoo kääntyi oikein kivasti.

Kirjontakuvaa puolestaan suurensin 20 % alkuperäisestä ja vain pariin kohtaan lisäsin etukäteen muutamia pistoja, ettei pohjakangas pilkottaisi välistä. Pistojen lisäys ei ole kovin yksinkertaista (siis paljon klikkauksia), mutta jos valmiissa kuvassa on selvästi jokin "vika" tai turhia ompeleita, niin se on helppo korjata kuvan ohjelmointivaiheessa. Siten valmiissa kirjonnassa ei pitäisi enää olla korjattavaa.

Helmassa röyhelöä ja rusetti prinsessamaisuutta lisäämässä.

Helman röyhelön poimutin ensin saumurin differentaalisyötön avulla. Sitten ommellessa venytin paidan helmaa röyhelöön sopivaksi. Lisäksi laitoin vielä framillon-nauhaa pitämään rimpsut kohdallaan. Hihoihinkin olisi pitänyt laittaa framillon tueksi: nyt ne ovat vähemmän rypytetyt. Mutta tämä nyt vaan on yöpaita, niin en lähtenyt kauppaan framillonin takia.

Röyhelön saumuroinnissa kävi pikku moka ja kankaaseen tuli reikä. Paikkasin sen liimakankaalla ja ompelin päälle rusetin.

Trikoo meni kurttuun tuosta hiusten ja kaulan välistä.

Kirjontatyössä oli taustalla irtirevittävä tukikangas liimasprayllä kiinnitettynä ja kehykseen pingotettuna ja päällä Ultra Solvy. En pingottanut Solvykalvoa, vaan harsin sen paikalleen ennen kirjontaa. Pitää kokeilla vielä leikattavaa tukikangasta taustalla (pehmeä t-paitoihin tarkoitettu) tai kiinnisilitettävää paperia. Ohut trikoo on näissä täytetyissä kuvissa kyllä hieman hankala ja vaikeimpia on nuo pitkät lankajuoksut, joita on merenneidon hiuksissa. Miten siis pingottaa trikoo niin, ettei se veny eikä jää liimaista pintaa eikä taustapuoli kutita ihoa vasten? Sandwich-tekniikan pitäisi toimia, mutta senkin voi toteuttaa monella tavalla.

Nelli Nuudelipää -tunika

Meillä on innokkaasti katseltu Risto Räppääjä -elokuvia pitkin kevättä ja hauskuuden lisäksi niiden värimaailma on ihanan raikas. Tyttöjen suosikki on Nelli ja äitikin pitää Nellin reippaasta tyylistä. Suuressa käsityölehdessä (4=2008) oli valmis kaava tunikaan (tai mekkoon). Kesän alussa ajattelin tehdä tunikan ilman alushihoja ja paidan ihan erikseen, mutta nyt syksyllä kerhovaatetta tarvittiin heti ja tein ihan ohjeen mukaan. Tai no, päänläpeä mittaillessani ajattelin ettei tikattu kaula-aukko taida venyä riittävästi ja rupesin taiteilemaan toiselle olkapäälle napituslistaa... Siihen kului kyllä aikaa, kun kappaleissa ei tietenkään ollut napituskaitelevaroja. Ja nepparinkin painoin kiireessä väärinpäin. Onneksi oli miehellä etätyöpäivä ja hän sai irrottaa nepparin...

Edestä...

...ja takaa.

Siniset housut ostin valmiina marketista ja ne ovat nyt sopivasti liian lyhyet. (Nellillä nilkka näkyy reippaasti: pituus ehkä high-water tms.) Mutta sukkakauppaan täytyy vielä ehtiä hakemaan punavalkoraitaisia sukkia. Ja toki tunika/mekko menee sukkahousujenkin kanssa, mutta collegehousut ovat vähän lämpimämmät. Tunikan koko 110/116, mutta punaisia hihoja jouduin lyhentämään nelisen senttiä.

Nauhojen päihin pujotin puupallot. Ei mitään käsitystä miten ne pesussa käyttäytyvät...

Kaitaleen paikan mittailin tytölle sopivaksi eli käytännössä nostin sitä sentin tai pari. Helmaan taas lisäsin pituutta pari senttiä, sillä en ollut kutistanut kangasta ennen ompelua. Kaitaleen tuin hiukan joustavalla tukikankaalla ja vielä helman sisäpuolelle silitin toisen tukikankaan ennen kaitaleen ompelua. Sen verran ohutta käyttämäni neulos oli, että arvelin siihen tulevan reikiä jo ompeluvaiheessa. Nyt ei kyllä näyttänyt siltä, mutta ensimmäinen pesu varmaan paljastaa miten kävi.

Tikkaukset vähän sinne päin, mutta neppari onnistui loppujen lopuksi ihan hyvin.

Kangas on viskoosi-elastaanisekoitetta. Tosi ohutta, mutta vaihtoehtoina oli puuvilla ilman mitään elastaania tai pystyraitaista trikoota. Monta nettikauppaa selasin läpi, mutta tasaraitatrikoota ei ole puuvilla+elastaaniversiona oikeana väriyhdistelmänä missään. Vai oletko törmännyt sellaiseen?

Samalla kaavalla voisi tehdä toisen värisen tunikan. Varmasti kiva farkkujenkin kanssa!

Keijumekko tytölle

Löysin kaupasta kivaa puuvillaista keijukangasta, josta ajattelin ommella tytöille topit. Kotona sitten katselin sitä uudelleen ja totesin, ettei taida toimia toppina. Jotenkin levoton tulisi. No 5-vuotias on toivonut erilaisia rooliasuja jo pidemmän aikaa ja päätin sitten ommella nopeasti keijuasun. Ohjeetkin löytyivät kirjaston lehdestä (Suuri käsityö 4/2011) ja hame ja toppi noin kokoa 116. Alunperin kyllä ajattelin jättää keijukankaan rauhaan, mutta en sitten löytänyt varastoistani muutakaan sopivaa puuvillakangasta riittävää määrää. Näin keijumekko tehtiin keijukankaasta :)

Osa keijuista on väärinpäin, mutta pala oli sen verran pieni, ettei vaihtoehtoja kaavan kääntelyyn juuri löytynyt.

Tyllihameesta tuli hurjan paljon pidempi kuin ohjeenmukainen, koska lisäsin vyötärölle puuvillakangaskaitaleen. Näin tyllin paksu rypytetty reuna ei ole aivan vyötäröllä, vaan laskee alemmas. (Prinsessoilla on pitkät hameet ja hametta ei missään nimessä saanut yhtään lyhentää, vaikka yritin sitä ehdottaa.) Tylli on Eurokankaan palalaarista ja aivan täydellistä rooliasuihin. Kangas oli myös helppo leikata suoraan pilkkujen mukaan ja hame oli ihan ennätysnopeaan valmis. (Minulle nopea valmistuminen voi tarkoittaa myös kolmea päivää, mutta tämä oli vajaassa tunnissa tehty!)

Tällä keijulla on kengät, kun nurmikko oli niin märkä...

Toppiosa on ohutta puuvilla-elastaanitrikoota ja monikäyttöisyyden vuoksi tein siitä irrallisen. Menee vaikka syksyn jumppatunneilla. Reunat huolittelin foe-nauhalla, jota kestovaippojen teosta jäi ylimääräistä. Ohjeessa toppi neuvottiin ompelemaan kiinni puuvillaiseen "terälehtihelmaan", mutta laskosten myötä hameosasta tuli aika tyköistuva. Miten sen olisi saanut puettua päälle? Terälehtiosaan puolestaan ompelin vyötärökaitaleen, jätin sivusaumaan halkiota pukemista helpottamaan ja kiinnitys on tarralla.

Siivetkin ohjeeseen sisältyivät, mutta ne löytyivät kaupasta niin edullisesti, ettei olisi enää kannattanut itse tehdä. Sitä paitsi pikkusiskokin halusi omansa. Pikkusiskon keijuasuna nyt toimiikin vanha tyllihame. Kahtena ei kannata edes tehdä: rooliasut kun vaihtuvat niin nopeaan. Tähkäpäämekkoon on jo kankaita: mitenköhän käy käyttövaatteiden ompelun?

Trikoomekot (singoalla)

Ompelut ovat vähän jääneet puutarhatöiden jalkoihin, mutta kankaita kyllä on tullut hamstrattua. Kevyet trikoomekot ompelin 2- ja 5-vuotiaalle täydentämään kesävaatevarastoja. Mekot sopivat myös caprilegginsien kanssa, jos on viileämpää. Ja alle voi pukea pitkähihaisen t-paidan syksymmällä.

Isommassa mekossa on pinkit koristenapit vastalaskoksen päällä.

Pääntiellä ja hihansuissa on siis kuminauhat kujissa. Ompelin myös koko mekon ompelukoneella, kun en viitsinyt vaihtaa lankoja saumuriin. Ihan siistiä sai mielestäni näinkin :) Mutta katsotaan sitten miten saumat kestävät käyttöä ja pesuja.

Pienempi mekko sai vaaleanpunaiset napit.

Kaava on reilusti muokattu Suuren Käsityölehden (1/2009) kaavasta. Kavensin keskeltä pari senttiä ja jätin saumanvarat pois isommassa mekossa (pituus koosta 110, leveys 104). Pienemmässä  mekossa normaalit sivusaumanvarat (koko 98). Olen aiemmin ommellut samalla kaavalla velourmekon ja siihen tuli reilusti leveyttä sekä useampia laskoksia eteen. Nyt halusin kapeammat helmat ja säästin myös kangasta aika tavalla.

Kankaan ostin Nokian kauppahuoneelta Sastamalasta. Ihan paras kangaskauppa ja aina hyvää palvelua! Muitakin trikoita tarttui mukaan. Ehkäpä nekin saan kesän mittaan jalostettua vaatteiksi.

Ruudullinen mekko

Hiphei, mekko valmis lippahuivin seuraksi!

Malli on jälleen Ottobre-lehdestä, Petunia-mekko hieman muunneltuna, koossa 104. En laittanut vuorikangasta (hellemekkoja ei vuoriteta...), eikä helmasta siis pilkistä toista röyhelökerrosta. Myös päällimekon röyhelökerros jäi pois ja jatkoin helmaa vain suorana. Päälle kiinnitin brodyyripitsin, johon pujotin satiininauhan. Kaula-aukon huolittelin puuvillavinokaitaleella. Käytössä sitten näkee onko materiaali liian kovaa/epämukavaa, mutta nopea se oli laittaa ja näyttää ihan hyvältä. Tuo ehkä vähän ryhtiä kokonaisuuteen. Edessä on kahdeksan pientä laskosta, jotka keräävät tuota väljyyttä jonkin verran. (Liian leveä mekosta tuli, vaikka pienensin parilla sentillä leveyttä. Jos olisin jaksanut säätää, niin sivusaumoista olisin ottanut vielä pois. Mutta mahtuu vähän pidempään ja ehkä pikkusiskollekin aikanaan, joka on vähän pyöreämpää mallia siskoonsa verrattuna.)

Takana on kiinnityksenä kolme paria nauhoja. Selkähalkio jää vähän avonaiseksi nauhojen liukkauden takia, joten ehkä kiinnitän vielä hakaset reunoihin. (Muoks: Juu, jotkut lisäkiinnikkeet tarvitaan, koska käytössä rusetit aukesivat koko ajan. Tuplasolmulla pysyivät, mutta eivät näytä sitten niin näteiltä.) Alkuperäisessä ohjeessa halkio tulee huolitelluksi vuorin avulla, mutta nyt leikkasin vain halkiota hieman suuremman alavaran huolittelun avuksi. Myös vetoketjun olisi voinut laittaa, mutta joskus sopivan ketjun metsästys vie liikaa aikaa ja toisaalta pikkutytöllä äiti voi ihan hyvin solmia vähän rusetteja selkään :)

Kankaasta tuli siis mekko, lippahuivi ja kassi (odottelee vielä kahvan ompelua). Mitähän setin hinnaksi tuli? Kaivelen kuitin jossain vaiheessa, mutta 20-30 euron välille varmaan menee kun kaikki oli uutena kangaskaupasta.