Rusettihelletoppi trikoosta

Tähän toppiin käytin toisen paidan teosta jääneet loput ja hinta pysyi kohtuullisena kummallekin paidalle, vaikka kangas oli laadukas ja hieman hintavampi alunperin. Malli oli alunperin sivuilta teräväkärkinen, mutta kaarsin takaa helman pyöreäksi. Toppi on siis vain edestä lyhyt ja vilpoinen. Nuorempi tyttömme ei välttämättä tykkää lyhyistä topeista, mutta muutama hellepäivä osoitti vilpoistenkin vaatteiden olevan ihan jees. Väljä levenevä mallikin on hyvä, sillä ilma pääsee kiertämään.

Vichy bow-topin (Ottobre 3/2013) yksityiskohtana on trikoinen rusetti. Se olikin kiva tehdä! Mitenköhän rusetti käyttäytyy pesuissa, kun ei sitä mitenkään saa tavallisella raudalla enää silitettyä. Haluaisin ihan vähän semmoisen minisilitysraudan, jota tilkkuilijat käyttävät...

Kanttaukset tein rusetin sävyyn sopivalla resorilla ja niistä tuli aika kireät. Topin koko on kuitenkin 116 tai 122 ja sen pitäisi olla sopiva tytöllemme. Ei kankaasta isompaakaan olisi voinut tehdä, että tällä nyt mennään tämä kesä :-)

Nyt vaan kaivataan helteitä näiden tyypillisten "juhannuskelien" sijaan!

Synttärilahjaksi hameet trikoosta ja puuvillasta

Lukuisten synttärijuhlien maassa, on kiva viedä lahjaksi itsetehty vaate. Leluja löytyy kaikilta, mutta kenelläkään ei ole taatusti samanlaista hametta :-)

Tämä pallotrikoohame meni 6-vuotiaalle päiväkotiystävälle.

Ohje on Ottobresta. Rypytyksen hoidin rypytysjalalla: joka kuudes tikki teki vekin ja pistonpituus oli 3.0. Käytettävä pistonpituus riippuu tietysti kaitaleen pituudesta ja montako prosenttia sitä rypytetään. Ihanaa matematiikkaa! Koetilkun mukaan vain lasketaan paljonko 20 cm kangasta kutistui kyseisillä säädöillä (siksi 20 cm eikä 10, että saa virhemarginaalia vähän pienemmäksi). Uusiksi niin kauan, että lasku suurinpiirtein täsmää. Mieluummin hitusen pidempi rypytetty kaitale kuin vyötärökaitale. Helppoa mallia muokkasin kankaan mukaan eli käytin framillonia rypytettyjen kaitaleiden tukena. Framillon yleensä estää ompeleen ratkeamisen joustavissa kankaissa. Ohjeessa pyydettiin tukemaan yläosan saumanvara, mutta en viitsinyt leikata tukikankaasta pitkää suikaletta. Eikä minulla ole mitään valmista tukinauhaa hankittuna. Toivotaan, että sauma kestää näin.

Yksityiskohtana kiristysnauha kuminauhan lisäksi: saa hoikka tyttökin hameen pysymään paikallaan. Vyötärön ympäryksen tiesin etukäteen, niin se helpotti kuminauhan pituuden arvaamisessa.

Helmapäärmeet ompelin kaksoisneulalla, koska näihin saumoihin ei kohdistu samanlaista venytystä kuin paidan helmaan. Tarpeeksi leveä käänne estää myös trikoon rullautumisen.

Toinen hame meni 7-vuotiaalle tytölle. Tein sen puuvillakankaasta samalla ohjeella, mutta jätin kiristysnarun pois.

Rypytyksen hoidin rypytyslangalla: meni se niinkin, mutta koska kappaleet olivat hieman eri mittaiset kuin ylemmässä hameessa, en laskenut ja kokeillut uusia piston pituuksia. Pikkuisena yksityiskohtana metallinen sydänkoriste "made with love".

Toivottavasti kelpaa tanssahdella :-)

Kesäasu vauvalle: legginsit ja tunika

Hehkuvan punaiset rusettilegginsit ja kesäisen vihreä tunika päätyivät sukulaistytön ristiäislahjaksi. Värit ovat muuta kuin vaaleanpunaista, koska sitä saa kaupoistakin.

Koko on 68 ja mahtuu varmaan vielä loppukesästäkin. Ohje on Ottobrelehdestä, 4/2012. Tunikassa (Autumn Bouquet) on pussihihat ja rinnalla kevyt kuminauharypytys. Pääntiessä ja hihansuissa resorikanttaus. 

Legginsien (Rainy Sky) erikoisuus on valmiit polvipussit eli rypytykset polvissa sekä pienet söpöstelyrusetit. Jäin ihan koukkuun noihin rusetteihin: niitähän voisi lisäillä vaikka mihin!

Lisää kesävaatteita luvassa myöhemmin!

Pitkähihainen T-paita naiselle

Jihuu! Jotain ompelin itsellenikin kevään aikana - tavallisen teepparin. Mut hihoissapa on tilaa mun haboille ;-)

Ajattelin mustaa tuon vihreän pariksi, mutta tein sitten valkoisesta, kun se sai pienimuotoisessa äänestyksessä 66% äänistä. Kun kevätkin oli tulossa...

Malli on hieman A-linjainen ja otettu jostain Ottobrelehdestä (ehkä 5/2012), mutta hihoja ja helmaa on lyhennetty reilusti (~10 cm). Lehti oli kirjastosta, niin en enää voi tarkistaa miksi hihat oli ihan ylimitoitettu. Joku tyylijuttu vai? Oon itse kumminkin 170 cm pitkä, etten miellä käsiäni erityisen lyhyiksi... Eihän se muuten haittaa, kun että jos jo olet leikannut hihat, niin saat sitten kivat suikaleet jämäpaloiksi! Koko on hihoissa monta numeroa isompi kuin miehustassa. Valkoinen trikoo on aika napakkaa ja väljyysvaraa olisi voinut leikata mukaan. Vihreäkuvioinen trikoo on joskus Eurokankaasta hankittu. Miehen kommentti oli: toihan on ihan kuin IvanaHelsingin paita! Joku lienee lukenut Iltasanomien muotisivuja :-p

Vaippapussi ja kestovaippoja

Omille lapsille tuli tehtyä jokunen vaippa, mutta sitten käyttövaatteet kummasti alkoivat kiinnostamaan enemmän. Nyt pääsin taas vaippaompeluun kiinni, kun tutun vauva sai maaliskuussa vaippoja, kuorivaipan ja vaipoille kuljetuspussin.

Vaippapussi on Myllymuksujen mallia mukaileva, mutta täyttöaukko on muutaman sentin leveämpi, ettei vaipat tartu tarranauhaan niin helposti. L-kokoisenkin vaipan pitäisi siis mennä sisään vaivatta.

Lisäksi lisäsin ripustuslenkin, jota kaipasin omaan pussiini. Naru, joka on pussin yläreunassa toimii toki myös, mutta se vetää pussin myös ruttuun. Oma 8-vuotias pussimme palvelee edelleen uimahallipussina märille uikkareille. (Ei se umpivesitiivis ole, mutta eipähän jää uikkarit hautumaan muovikassiin.)

Täyttöaukossa on siis tarranauhaa. Jonkin hetken taas pähkäilin ompelujärjestyksen kanssa, ettei tulisi turhia reikiä ja toisaalta pussi kestäisi vähintään kolme vuotta eli koko vaippaiän. Ja vaikka seuraavankin vauvan vaipatuksen ;-)

Pussiin sujautetaan sitten mm. näitä pul-vaippoja, joissa on kuivaliinaneulosta sisäpintana. Osaan tuli myös kerros bambu-hamppuneulosta tukevoittamaan vaippaa. Pul+kuivaliina kuivuu niin nopeasti, että on varmaan kuivausrummuttomassa taloudessa paras vaippasysteemi. M-kokoisia tuolla vielä odottaa toimitusta ja muutama kangasvaippakin.

Kaavana ystävältäni saatu kaava, joskin pidensin aluksi reisikuminauhoja. Käytin 8 vuotta sitten paljon venyvämpää nauhaa ja nyt jouduin pidentämään, että kuja venyi suoraksikin. Ei oli tarvinnut: poika oli niin hoikka, että kireämmät olisivat toimineet paremmin. Imuina bambu-hamppucollegea ja mikrokuitufroteeta.

Yhden kuorenkin tein, S-kokoisen. Omat äitiyspakkauksen kuoret katosivat kiertoon ja minusta muutama pul-kuorikin oli ehdoton, koska maitokakkavaiheessa ne toimivat paremmin kuin villahousut. Kuoren pul on ns. sandwich-kangasta eli laminointi on kahden polyesterikerroksen välissä. Voisikohan tässä kankaasta tehdä sade/ulkoiluvaatteita?

Heitin vanhoja ompelemiani kestovaippoja roskiin kassillisen. (Niin, peräti siis kassillinen vaippoja kahdeksassa vuodessa roskiin!) Ne olivat jo niin hajalla, ettei mikään korjaus enää olisi pelastanut. Vaipat palvelivat käytössä jopa neljää tyttöä. Säännöllinen pesu 60-asteessa oikeilla pesuaineilla ja välillä 90-asteessa, niin vaippat kestävät. Toki sitten lopulta kuluvatkin. Jos kaikki kertisvaipat pitäisi säilyttää omalla etupihalla, kunnes lapsi on kolme vuotta, niin voisi tämä kestoilu maistua useammille. Käytimme mekin kertiksiä: helpottaahan se reissunpäällä, kun pesu ja likapyykin säilytys on vaikeampaa. Ihmetyttää silti, miksi ihmislapsi oppii kuivaksi niin hitaasti? Onko syy yhteiskunnallinen vai biologinen? Vastausta etsiessä käyttäkäämme kestovaippoja :-)

Trenssitakki popliinista tytölle

Vuosi sitten aloittamani kevättakki valmistui vapuksi lopulta parin päivän työllä, mutta sitten onkin ollut niin lämmintä ettei takkia ole tarvittu! Mutta ei se mitään, takissa on kasvunvaraa, ja palvelee shoippailutakkina varmasti pari-kolme vuotta. Eikä me kaupoillakaan olla käyty: menoissamme on tarvittu niitä villahousuja ja hyvin tuultapitävää varustusta.

Kangas on Eurokankaasta tukevaa puuvillapopliinia. Vuorina toista vähän ohuempaa puuvillaa ja hihoissa polyesteriä helpottamassa pukemista. Lempiväri lila pääsi siis vuoriin, vaikkei nyt muuten sovi tummansinisen kanssa. Kukapa sitä vuorta näkee muualla kuin täällä blogissa.

Malli on Ottobrelehdestä (1/2015) Filmstars trenchcoat. Edessä on kuusi kontrastiväristä nappia, joita voi pitää kaikkia kiinni tai ylin nappi auki ja kääntää kaulukset. Taskut on upotettu etukappaleisiin ja vyötäröllä solmiamisvyö.

Hihojen loppuosassa on puuvillakangasta, koska emme halunneet tytön kanssa valkoisen vuorikankaan näkyvän hihan ollessa käännettynä. Ja käännettynä se nyt on tämän vuoden, kunnes tyttö kasvaa kokoon 134.

Selkään tein kunnon kokoisen "labelin", ettei pääse sekoamaan naulakoissa muiden takkeihin.

Vuori on irti alaosastaan, mikä helpotti ja nopeutti ompelua ja avaruudellisen hahmottamisen vaihetta. Vuorikangas on kuitenkin sivusaumoissa kiinni tuollaisilla nauhanpaloilla. Ei mitään hajua onko ne ommeltu oikein, kun olen vain kerran nähnyt jossain takissa vastaavat.

Kaulusta voi pitää pystyssäkin, jos on kunnon viimaa. Suihkautan takkiin vielä kevyen kosteus- ja likasuojan harteille ja hihoihin. Suoja on kätevä: oma poplarini tuli paljon käyttökelpoisemmaksi Suomen säihin pienen käsittelyn ansiosta. Suoja pysyy parin pesun ajan, mutta uusintakäsittely on paikallaan silloin, kun vesi ei enää helmeile pinnalla.

Tyttö siis odottelee nyt hieman viileämpiä shoppailureissuja, jotta pääsisi ulkoiluttamaan takkiaan. Varmaan pitää käydä katsastamassa tuon naapurikaupungin tarjontaa. Kai me jotain puutteita keksitään (kankaitahan tarvitsee aina). Ehkä ristiäislahjaa sukulaistytölle, kun ompelukiireet pakostakin vaihtuvat puutarhakiireisiin?

Kesäpaita pienellä twistillä

Perhoshihainen kesäpaita trikoosta valmistui vapuksi ja melkein jo lähti käyttöön. En meinaa ehtiä blogitella mitään, kun kaikki menee aina suoraan paininjalan alta päälle!

Ohje Ottobresta Seesaw-malli (3/2012). Aika kapoinen malli verrattuna joihinkin t-paita kaavoihin. Koossa 122 taisin tehdä ja pikkusiskolle tehdään varmaan samalla mallilla ja koolla. Kerrankin säästyn vähän kaavojen piirtelyltä :-)

Jonkin aikaa tavasin ohjetta, kun siinä oli "sisempi röyhelö" ja "ulompi röyhelö" ja lisäksi hiha. Sisempi on siis lähempänä ihoa, mutta kauimpana kaulasta. Tikkasin sisemmän röyhelön hihaan kiinni, niin sain hihan reunankin huoliteltua. Framillonia meni kumpaankin röyhelöön, mutta ei pääntielle tällä kertaa. Luultavasti pysyy kuosissaan ilmankin: trikoo oli napakkaa vaikka ohutta olikin. Röyhelöiden reunat on huoliteltu saumurin rullapäärmeellä. Se saisi olla hiukan tiheämpää, mutten keksinyt miten sitä saisi säädettyä.

Tästä se kesä alkaa!

Neulotut villavälihousut - varautumista juhannukseen

Meillä tykätään villasta. Villaa on alla, yllä, välissä, päässä, käsissä, jaloissa, työn alla, komerossa, laatikossa, ajatuksissa...

Nämä villahousut oli tarkoitus tehdä vanhemmalle tytölle 4-vuotislahjaksi, mutta nyt niistä tuli nuoremman tytön välikausilämmike (ja hänkin on jo 5 vuotta!). Hyvä että edes joskus valmistuivat ;-) Tarvehan ei aina ole niin suuri näille äidin tekemille neuleille. Lasten ollessa pienempiä hyvin usein kävi niin, että kun aloitin jonkun käsityöprojektin lapsille, niin he saivatkin vastaavan vaatekappaleen lahjaksi jostain... Akuutti tarve siis katosi saman tien. Mutta nyt nuo varastot jo pullistelevat, eikä ole enää järkeä ostaa lisää laatikoita kankaille ja langoille. Tai rakentaa lisäsiipeä taloon. Parempi siis tehdä valmista edes joskus!

Ohjetta näihin pöksyihin ei ollut. Aloitin kutomaan lahkeita ja lisäsin silmukoita tasaisin välein ja välillä mittailin lahkeen mittaa. Tavoitteena oli saada melko tyköistuvat, ettei haalarin alle tulisi liian paksua pakettia. Mutta aivan legginssityyppisiinkään en tähdännyt. Yläosaan otin vähän mallia Novitan netissä julkaisemasta ohjeesta haalarimallisiin housuihin, joissa takakappaleeseen tehdään korotusta lyhennettyjen kerrosten avulla. Istuvat jalassa paremmin ja vyötärö pysyy paremmin kumarrellessa paikoillaan. En vaan löydä enää mistään noita vanhoja Novitan ohjeita. Onko koko ohjearkisto hävitetty? Printtaamassani kaaviokuvassa ei näy nettiosoitetta...

Lankana Novita Wool ja Bambino. Bambinoa ei taida olla tällä hetkellä myynnissä ja se on himpun ohuempaa kuin Wool. Menee silti näissä pöksyissä oikein hyvin. Puikot olivat nro 3. Lahkeissa käytin viittä sukkapuikkoa ja yläosassa kuutta. Pyöräpuikkoa minulla ei ollut näin ohuena.

Takana on enemmän kavennuksia kuin edessä. Ajattelin että peppu kaipaa tilaa. Sovituskuvaa ei ole, mutta päivitän sitten käyttökokemukset tänne ensimmäisen kerran jälkeen.

Yläosaan tein korkean resorin, jonka ehkä käännän ja laitan sisälle kuminauhan, jos eivät pysy ylhäällä. Vaikka nämä nyt valmistuivat ns. keväthangille (hei, jossainpäin Suomea on vielä lunta!), tulevat veneilykäyttöön heti. Kuten sanottu: villa on ympärivuotisesti oikein passeli materiaali :-)

Trikootoppi ja legginsit vauvalle

Tämän topin tein edellisen postauksen shortsien pariksi, vaikkei nyt ihan samaa tyyliä olekaan. Kestovaippailijalla on melkein aina body kätevämpi, mutta tätä toppia voi pitää vaikka bodyn päällä.

Olalla on painonepit ja olka nyt vääntää kuvissa hassusti. Toivottavasti sentään sopii päälle. Nepit on joitain vuosikymmeniä vanhoja perittyjä neppejä, mutta sopivat tähän sinisyytensä ansiosta. Topin koko on 68 ja käyttöikä lienee pitkä, kun ei tule bodyn pituus vastaan. (Malli Ottobre 3/2012.)

Resorikanttaukset tein ihan saumurilla ja ompelukoneen kaksoisneulalla. Noissa kaarevissa kohdissa alkoi kyllä jo vähän tulla ikävä kanttauskonetta, mutta teen kumminkin enää tosi harvoin bodyjä tai tiukkoja mutkia, niin kai minä pärjään saumurilla ja ompelukoneella. Toisaalta autotalliinkin aina ilmestyy mitä ihmeellisempiä koneita, jotka on tosi tarpeellisia ja hyödyllisiä...

Toppi sopii rennoksi kotiasuksi Streaky Legs -housujen kanssa, jotka tein jo helmikuussa kahdelle ystävänpäivänä syntyneelle pojalle. Molemmat kokoa 68. Ohje Ottobresta 1/2015. Leikkaus on tuommoinen haaremihousutyyppinen. Ei mitään tietoa miten tuo vaippapepun kanssa toimii, mutta odotan käyttäjiltä ja heidän äideiltään palautetta. Yleensä vauvan pöksyihin tehdään jonkinlainen haarakiila, mutta voisihan ne housut istua tälleen leveemminkin leikattuna.

Kuminauha-aukon jätin sivussa auki: äidit voivat sitten lyhentää tai pidentää kuminauhan sopivaksi.

Haarasauman tikkasin litteäksi taso-ompeleella - hunajakennoa kokeilin tällä kertaa. Toivottavasti kestää. Käytin muistaakseni Schmetzin stretch-neulaa, kun jostain luin että Jersey-neula tekee reikiä trikooseen. Jos niitä reikiä nyt sitten kumminkin käytössä syntyy, niin tilatkaa multa uudet pöksyt ;-)

Pellavashortsit ja kääntöhattu kesäpojalle

Ompelin sinertävästä pellavasta kesäshortsit koossa 68. Nämä pojan housut menivät nimiäislahjaksi talvella syntyneelle pojanpallerolle.

Edessä shorteissa on valelaskokset ja koristeena napit. Kaupunkihousuihin silitin tietenkin prässit, vaikka kesäkuumalla ne saattavat rypistyä pois.

Vyötäröllä on kuminauha, joka on ommeltu kummastakin reunasta sekä keskeltä.

Ohje on Ottobresta (Pufferfish, 3/2012) ja lisäsin vain hieman (n. 2 cm) lahkeeseen pituutta, ettei kestovaipankaan kuori vilku lahkeesta. Sitä en tiedä mahtuuko kestopeppu näihin: väljyyttä kyllä oli, mutta kokemuksesta tiedän, että ainakin tyttöjen "oikeankokoiset" kesähousut aina piukottivat paksun vaipan kanssa. Toivotaan parasta...

Housujen pariksi tein hatun samasta pellavasta, mutta koko on sen verran reilu, että menee parhaiten ehkä vasta seuraavana kesänä. Kaikki hattukaavani alkoivat jostain koosta 42 cm (tämä on 43 cm), joten oletin, että kyllä hattu varmaan on sopiva. Ihan vähän isolta ehkä näytti nyt. Mutta kunnon kesäkeleihin on vielä 2 kuukautta...

Hattu on käännettävä. Toisella puolella on vaaleansininen pellava ja koristeena vähän auto-ommelta, että tämä uniikki hattu varmasti erottuu muskarin naulakosta ja päätyy juuri oikealle pojalle nimikoimattomuudesta huolimatta. (Sorry, ei ollut nyt Audi-brodeerausta koneella.) Nyt kun pojan nimi on tiedossa, niin seuraavaan hattuun voi jo ommella nimen valmiiksi.

Kaverilahjoiksi virkattuja kirjanmerkkikukkasia

Jelp, mitä kaverilahjaa keksisi, ettei olisi ihan hyödytöntä??! Aika yleinen probleema synttäreitä järjestävillä äidellä nykyään. Periaatteessa vastustan kaverilahjoja: synttärisankarihan on se lahjottava ja jokainen omalla vuorollaan saa ne lahjat. Mutkun muutkin... Mutta ehkä tämä tapa kuihtuu joskus pois, kunhan KonMaritetaan yhä enemmän. Mutta en aloittanut nyt, koska toisenkin 5-vuotisjuhlissa oli lahjapussit...

Virkkasin siis yhtenä iltana kirjanmerkkikukkaset. Tai voi nämä ponnarin ympärillekin kietoa. Tai tärkätä vaikka maljakkoon.

Lankana merseroitua puuvillaa Dropsilta Muskat (kukat) ja bambusekoitetta Hjertegarnilta Blend Bamboo (vihreä). Koukkuna 3,5 ja 3. Idea löytyi Pinterestistä, kun vaan selailin jotain virkkausjuttuja. DaisyCottageDesigns jakoi helpon ohjeensa.

Pistin pussukkaan myös tikkarin, jota voi sitten imeskellä kirjaa lukiessa. Lahja siis toivottavasti kannustaa lukemaan, koska lukeminen kannattaa aina!