Keijumekko tytölle

Löysin kaupasta kivaa puuvillaista keijukangasta, josta ajattelin ommella tytöille topit. Kotona sitten katselin sitä uudelleen ja totesin, ettei taida toimia toppina. Jotenkin levoton tulisi. No 5-vuotias on toivonut erilaisia rooliasuja jo pidemmän aikaa ja päätin sitten ommella nopeasti keijuasun. Ohjeetkin löytyivät kirjaston lehdestä (Suuri käsityö 4/2011) ja hame ja toppi noin kokoa 116. Alunperin kyllä ajattelin jättää keijukankaan rauhaan, mutta en sitten löytänyt varastoistani muutakaan sopivaa puuvillakangasta riittävää määrää. Näin keijumekko tehtiin keijukankaasta :)

Osa keijuista on väärinpäin, mutta pala oli sen verran pieni, ettei vaihtoehtoja kaavan kääntelyyn juuri löytynyt.

Tyllihameesta tuli hurjan paljon pidempi kuin ohjeenmukainen, koska lisäsin vyötärölle puuvillakangaskaitaleen. Näin tyllin paksu rypytetty reuna ei ole aivan vyötäröllä, vaan laskee alemmas. (Prinsessoilla on pitkät hameet ja hametta ei missään nimessä saanut yhtään lyhentää, vaikka yritin sitä ehdottaa.) Tylli on Eurokankaan palalaarista ja aivan täydellistä rooliasuihin. Kangas oli myös helppo leikata suoraan pilkkujen mukaan ja hame oli ihan ennätysnopeaan valmis. (Minulle nopea valmistuminen voi tarkoittaa myös kolmea päivää, mutta tämä oli vajaassa tunnissa tehty!)

Tällä keijulla on kengät, kun nurmikko oli niin märkä...

Toppiosa on ohutta puuvilla-elastaanitrikoota ja monikäyttöisyyden vuoksi tein siitä irrallisen. Menee vaikka syksyn jumppatunneilla. Reunat huolittelin foe-nauhalla, jota kestovaippojen teosta jäi ylimääräistä. Ohjeessa toppi neuvottiin ompelemaan kiinni puuvillaiseen "terälehtihelmaan", mutta laskosten myötä hameosasta tuli aika tyköistuva. Miten sen olisi saanut puettua päälle? Terälehtiosaan puolestaan ompelin vyötärökaitaleen, jätin sivusaumaan halkiota pukemista helpottamaan ja kiinnitys on tarralla.

Siivetkin ohjeeseen sisältyivät, mutta ne löytyivät kaupasta niin edullisesti, ettei olisi enää kannattanut itse tehdä. Sitä paitsi pikkusiskokin halusi omansa. Pikkusiskon keijuasuna nyt toimiikin vanha tyllihame. Kahtena ei kannata edes tehdä: rooliasut kun vaihtuvat niin nopeaan. Tähkäpäämekkoon on jo kankaita: mitenköhän käy käyttövaatteiden ompelun?

Mutakakkumuffinit ja mansikka-minttusorbettia

Kesäiselle piknikille tein jälkiruuaksi mutakakkua: tällä kertaa muffinien muodossa (inspiraatio ja resepti Leila leipoo -ohjelmasta.) Paistoin muffineita aika paljon kauemmin kuin ohjeessa (20-25 minuuttia). Muffinit jäivät silti riittävän kosteiksi ja olivat helppoja kuljettaa. Muffinien kolo kuuluu täyttää kermalla tai vaikka sorbetilla, kuten me teimme. Ohje on ruotsiksi ja tekemisohjeet käänsin ja sovelsin omaan makuun sopiviksi.

2 st ekologiska ägg
2 dl strösocker
1 tsk vaniljsocker
50 g smör
0.5 dl matolja
1 dl ljus sirap
2 dl vetemjöl
1 dl kakao av god kavlitet
1 tsk bakpulver
1 st nypa salt
100 g mörk kvalitetschoklad 70% 

Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Suklaa ja voi sulatetaan mikrossa miedolla teholla. Öljyn ja siirapin voi lisätä näiden joukkoon sulatuksen jälkeen. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään. Vaahtoon lisätään vähän jauhoja ja nestemäiset aineet sekä loput jauhot. Jaetaan paperivuokiin, jotka on aseteltu muffinipellille. Paistetaan meidän uunissa 165-asteessa 20 minuuttia. (Leilan reseptissä 175-asteessa 12 minuttia.) Silikonivuoissa kypsymisaika oli paljon lyhyempi.

Muffini ensin nousee uunissa hieman korkeammaksi ja sitten uunista oton jälkeen (tai paiston loppuvaiheessa) laskee kuopalle. Tikku jää kokeiltaessa tahmeaksi, muttei valuvan märäksi.

Kesä on parasta jäätelöaikaa ja pakastinta on pitänyt tyhjentää viime vuoden marjoista ennen kuin uudet ovat mahtuneet. Mansikkasorbetti on oiva herkku. Lisäsin siihen oman yrttipenkin tuotosta eli minttua. Ohje suoraan Dansukkerilta. Tuosta määrästä tulee monen monta palloa ja se on niin makeaa, että riittää kyllä useammalle kuin 4-6 syöjälle. Mintut olen keitellyt ohjeen mukaan ja soseuttanut massaan mukaan. Mansikat ovat olleet lähes jäisiä, jolloin ne jäähdyttävät kuuman liemen ja jäätelökoneen ei tarvitse posottaa kuin puolisen tuntia. Valkuaisia olen käyttänyt 2-3, riippuen siitä paljonko niitä on jäänyt ylitse jäätelön valmistuksesta ;-)

1 dl Dansukker Siro erikoishienoa sokeria
3 oksaa tuoretta minttua
1 dl vettä
1 ½ dl Dansukker Glukoosisiirappia
2 rkl sitruunamehua
1 l (500 g) mansikoita
2 munanvalkuaista
½ dl Dansukker Siro erikoishienoa sokeria

1. Kiehauta sokeri, mintunoksat ja vesi kattilassa. Lisää marjat sokeriliemeen ja soseuta tasaiseksi. Sekoita glukoosisiirappi ja sitruunamehu marjaseokseen.

2. Vatkaa valkuaiset ja sokeri kiinteäksi vaahdoksi ja sekoita marjaseoksen joukkoon. Pane massa jäätelökoneeseen tai pakasta vähintään viisi tuntia (mieluiten yön yli). Sekoita seosta pari kertaa pakastumisen aikana.

Kuvat on otettu kotona, mutta sorbetti (vajaa litran purkki) säilyi eväsretkellämme hyvin kylmälaukussa sanomalehteen käärittynä ja kolmen kylmävaraajan kanssa viitisen tuntia. Silloin se oli lusikoitavan kohmeista ja viilensi lämmintä hellepäivää ihanasti. Kylmälaukussa oli toki muutakin viileää ruokaa ja juomaa, mutta ne syötiin jo aiemmin :-) Ei siis ollenkaan mahdotonta herkutella jäätelöllä tai sorbetilla eväsretkellä!

Trikoomekot (singoalla)

Ompelut ovat vähän jääneet puutarhatöiden jalkoihin, mutta kankaita kyllä on tullut hamstrattua. Kevyet trikoomekot ompelin 2- ja 5-vuotiaalle täydentämään kesävaatevarastoja. Mekot sopivat myös caprilegginsien kanssa, jos on viileämpää. Ja alle voi pukea pitkähihaisen t-paidan syksymmällä.

Isommassa mekossa on pinkit koristenapit vastalaskoksen päällä.

Pääntiellä ja hihansuissa on siis kuminauhat kujissa. Ompelin myös koko mekon ompelukoneella, kun en viitsinyt vaihtaa lankoja saumuriin. Ihan siistiä sai mielestäni näinkin :) Mutta katsotaan sitten miten saumat kestävät käyttöä ja pesuja.

Pienempi mekko sai vaaleanpunaiset napit.

Kaava on reilusti muokattu Suuren Käsityölehden (1/2009) kaavasta. Kavensin keskeltä pari senttiä ja jätin saumanvarat pois isommassa mekossa (pituus koosta 110, leveys 104). Pienemmässä  mekossa normaalit sivusaumanvarat (koko 98). Olen aiemmin ommellut samalla kaavalla velourmekon ja siihen tuli reilusti leveyttä sekä useampia laskoksia eteen. Nyt halusin kapeammat helmat ja säästin myös kangasta aika tavalla.

Kankaan ostin Nokian kauppahuoneelta Sastamalasta. Ihan paras kangaskauppa ja aina hyvää palvelua! Muitakin trikoita tarttui mukaan. Ehkäpä nekin saan kesän mittaan jalostettua vaatteiksi.

Amerikkalainen juustokakku

Pakastin vielä pursuilee edellisvuoden marjoja. Tai ei nyt pursuile, mutta muutamia litroja on käyttämättä. Niinpä ajattelin tehdä jotain mansikasta. Monet reseptit vaan kuulostivat niin paljon paremmilta tuoreista mansikoista tehtynä, että ajattelin sitten syödä pakkasmansikat sellaisenaan. Tein niille kaveriksi amerikkalaisen juustokakun, koska myös jääkaapissa oli sitä sun tätä parasta ennen päivän ylittänyttä. Amerikkalainen juustokakku menee siis uuniin erotuksena tavalliseen juustokakkuun.

Resepti löytyi DanSukkerin sivuilta. Ohje on tässä kopioituna ja muutoksilla joita tein, jos vaikka tekee mieli tehdä toistekin...

Pohja
200 g Digestive-keksejä (käytin 250 g)
75–100 g sulatettua voita (meni ehkä 120 g)
teelusikallisen kanelia lisäsin myös

Täyte
400 g Philadelphia-tuorejuustoa (käytin rasvatonta rahkaa 250g, tuorejuustoa 100g ja turkkilaista jogurttia 50 g)
2 dl kuohukermaa
5 munaa
2 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
yhden sitruunan raastettu kuori
ja puolikkaan sitruunan mehu (käytin pienen sitruunan mehun kokonaan)

Murskaa keksit esimerkiksi kaulimella pakastepussissa. Lisää joukkoon sulatettu voi. Painele seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, jonka halkaisija on noin 24 cm.

Sekoita täytteen ainekset sähkövatkaimella tasaiseksi ja kaada keksipohjan päälle. Paista 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla noin tunti. Anna jäähtyä. (Minulla paistoaikaa tuli melkein 1,5 tuntia, kun uuni oli 180-astetta.)

Oikein maukasta tuli korvaavillakin aineilla. Tosin juustoisempi maku tulisi juustosta. Maistui sekä hieman lämpimänä, että jääkaappikylmänä.