Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlamekko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juhlamekko. Näytä kaikki tekstit

torstai 31. joulukuuta 2015

Nopea mekko puuvillakankaasta

Tämän vaaleanpunaisen mekon tein 2-vuotiaalle tytölle. Kiinnityksenä ei ole mitään: ei nappeja, ei vetoketjua. Nopea siis tehdä ja helppo myös pukea, toivottavasti :-)


Mekon malli löytyi Ottobresta (3/2012, malli: Kokeshi Doll). Suurin koko kaavassa oli 98 ja siihen lisäsin hieman lisää sivusaumoihin ja tein väljemmät hihansuut. Mekon kankaan tilasin joskus Ruotsista ja olen siitä tehnyt pari sisustusjuttua tyttöjen huoneeseen, mutta meidän tyttöjen vaatteeksi kangasta ei ole ollut tarpeeksi. Parivuotiaalle siitä sai vielä mekon, vaikka lisäsin helmaan pituutta. Mekko on kokonaan vuoritettu. Vuoriosa on ohutta batistia ja se on kiinnitetty alavaroihin.


Alushame sai reunaansa pitsin, että tulee vähän lisää prinsessafiilistä. Päällimekon alareuna on käännetty silitysraudalla kerran ja sitten ommeltu käyttäen 5 mm päärmäyksenohjainta eli päärmejalkaa. Alkuperäisessä mallissa taisi olla alavara tai leveämpi käänne, mutta tuo 5 mm päärme on niin siisti, ettei minusta muuta tarvita.


Hihoissa on sekä pääntiessä että kaula-aukon reunassa kuminauhat kujissaan. Mekon saa näin puettua päälle, kun on venymisvaraa.


Myös taakse tuli laskoksia ja siellä tuo kuvion kohdistus meni paremmin, kun kissa kurkistaa vastalaskoksen pohjalta.


Nyt vain uudenvuoden tansseihin helmoja hulmuttelemaan! Ainiin, ei minulla ole uutta mekkoa...

maanantai 14. joulukuuta 2015

Valkoinen juhlamekko tytölle 50-luvun hengessä

Joustamattoman puuvillan ompelu on ihanaa :-) Saumat, kohdistusmerkit ja tikkaukset menee just eikä melkein eikä tarvitse tuskailla sopivien ompeleiden kanssa, kuten trikoovaatteissa. Ja kun vielä saa vaatteeseen muotoa muotolaskoksilla ja tukikankaalla ryhtiä, niin A vot! Tämä mekko on tehty reikäkirjotusta puuvillabatistikankaasta ja vuoritettu hihoja lukuunottamatta ohuella batistilla.


Vanhemman tytön kuoron esiintymisiin tarvittiin vaalea vaate päällepuettavan enkelikaavun takia. (Minusta on kivempi, ettei alla olevat vaatteet kuulla läpi liikaa.) Mekkoon halusin ryhtiä, mutta kuitenkin tyttömäistä svingiä. Siksi etsin kauluksellista kaavaa. Malli löytyi Suuresta käsityölehdestä 5-6/2013 nro 16. Pidensin kokoa 122 miehustasta 2 cm ja helmasta 12 cm. Ohjeeseen kuuluvaa tyllialushametta en vielä tehnyt. Jos teen, ompelen ihan erillisen moneen mekkoon sopivan hamosen.


Ompelin ensin koko miehustan valmiiksi napinläpiä ja nappeja vaille valmiiksi. Vuoritin siis muut osat paitsi holkkihihat. Hihoihin tuli reunaan lyhyt pätkä kuminauhaa, mutta varsinaista joustoa niissä ei ehkä tarvita: olisi siis pelkkä rypytys riittänyt.


Vyötärön rypytykset tein ruffler footilla. Meni aika näppärästi, kun laski halutun pituuden ja kokeili koetilkulla mikä tikinpituus ja ruuvinkireys on sopivin (laskoksen syvyys oli pienin mahdollinen ja tikki 5 mm). Alushameen rypytin samoin. Sitten ompelin molemmat helmaosat miehustaan yhdellä ompeleella. Rypytetyt koetilkut ovat muuten mainiota materiaalia lasten omiin ompeluksiin...

Mekon ohjeessa oli helma huoliteltu muotoonleikatulla kaitaleella. En jaksanut ja halusin säästää kangasta toiseen mekkoon, joten käytin 5 mm päärmäysjalkaa. Silloin ei tarvitse kuin silittää 4 mm käänne ja kone hoitaa loput: ei neuloja, ei harsimista. Mies ehdotti, että hän voisi ommella helman! No, totuuden nimissä pari harjoituskertaa tämäkin lisäväline tarvitsee ;-)

Mietin vielä ompelenko satiinivyön kiinni mekkoon, sillä nauhaa vaihtamalla mekon ilmettä saisi kätevästi muutettua. Takaa nauha nousee liian ylös, jos sitä ei kiinnitä, mutten tiedä haittaako se. Voihan nauhan solmia vähän löysemmälle, niin ei nouse niin paljon.



maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lasten esiintymisasuja: 50-luvun puuvillamekot

Minulla oli ilo tehdä peräti kahdeksalle pienelle tytölle esiintymisasuiksi 50-luvun puuvillamekkoja. Tytöt olivat esityksessä nukkeja. Esiintyminen oli viime viikon torstaina, joten julkaisen asut vasta nyt. Kyseessä oli Basil Mestarietsivä-luistelunäytös Espoossa. Ja oli muuten ihana esitys ja kaikki luistelijat olivat niin taitavia! Pienten pyörähdykset, liu'ut ja vaa'at olivat tietysti häkellyttävimpiä.



Ystäväni ja luistelutytön äiti piirsi kaavat muutamien lastenvaatekaavojen perusteella. Yhtenä mallina oli ainakin mekko 70-luvun kaavalehdestä, mutta nykypäivän lehdissä oli kovin vähän tätä tyyliä. Sitten aloitin kovan kankaan silppuamisen... Leikatut palat on syytä saman tien laputtaa tilaajan mukaan, sillä helman pituus ja joillakin myös miehustan leveys oli erilainen. Onneksi oli sentään neljää väriä! Leikkaaminen ei silti ollut kovin nopeaa, sillä puuvillakankaassa oli värivirhettä ja asettelua joutui miettimään. Kangasta yhteen mekkoon meni 120-140 cm ja lisäksi kaulus ja vyökangas.

Helma on täyskello, miehusta melko suora ja leveä (että on tilaa liikkua luistellessa), kaulus eräs muunnelma huivikauluksesta, hihat runsaasti rypytetty ja hihansuissa kuminauhat, ja takana piilovetoketju. Napit ovat vain koristeina. Niiden taakse ompelin kuitenkin yhtenäisen ylhäältä vyötärölle tulevan vahvikekankaan, etteivät napit repeä irti. Samalla kaitele pitää kaarrokkeen paikallaan edessä.


Kuten yläkuvasta näkyy, kaulus kiinnitettiin päällikappaleen ja kaarrokkeen väliin. Kaarrokkeen kulmat ompelin vielä käsin kiinni vetoketjun vierestä, etteivät varmasti mene väliin. Myös olilta tikkasin kaarrokkeet kiinni, jotta reunat pysyvät varmasti nurjalla puolella. Lisäksi vielä hakanen varmistamaan kiinnipysymistä.

Alle tein tyllihameen, joka kohottaa helmaa entisestään ja tuo tietysti söpöyttä lisää. Siitä ei ole kuvaa, mutta vyötäröllä oli korkea resori, sitten 20 cm korkuinen vuorisilkki puolikellon muotoisena ja helmassa 18 cm korkuinen tylli kahdessa kerroksessa ja vielä päällimmäisessä kerroksessa 6 cm:n tyllikaitale rypytettynä. Tosi toimiin pääsi uusi Ruffler foot ja arvatkaapa millä ompelen seuraavat projektit?? Ihana kapistus!



Luistinten päälliset tehtiin kuhunkin väriin sopiviksi. Punaisia tytöillä jo olikin, mutta vihreät, keltaiset ja siniset tuli ommeltua.


Kotona vanhempi tytöistä pääsi välillä sovittamaan, että sain mittasuhteet kohdilleen eikä mikään tuntunut nurjalla puolella pistävän. Ihan pikkuisen meidän tytöt harmittelivat, etteikö äiti teekään heille mekkoja. Mutta näitä varmaan tehdään vielä lisää... Kummityttö jo siellä onkin jonossa ;-)

Helma pyörii hyvin!

Asuun kuului myös leveä valkoinen vyö, joka solmittiin rusetiksi selän puolelle. Siitä minulla ei valitettavasti ole tarkkaa kuvaa, mutta ehkä esityksestä napatussa kännykkäkuvassa näkyy yleinen vaikutelma. Esityskäytössä leveä vyö on juuri hyvä (näkyvä ja pysyvä), mutta juhlamekkoon tekisin vyön kapeampana. Valmis satiini- tai silkkinauhakin menisi hyvin, vaikkei ihan 50-lukuinen juttu olisikaan. Melkein syyhyttäisi tehdä mekko myös aikuisten koossa!


Kankaat ja tarvikkeet Eurokankaasta. Kiitos ihanille myyjille, jotka etsitte juuri sitä oikeaa kangasta... :-)

maanantai 20. toukokuuta 2013

Kevätjuhla-asu: pellavamekko Riinekaavalla

Eurokankaasta nappasin palalaarista vaalean sinistä pellavaa reilun palan. Ajattelin tehdä itselleni mukavan vilpoisen kesämekon. Mutta sitten tyttöjen vaatekaappi taas huusi eioota kesämekkojen ja juhlavampien mekkojen muodossa. Päätin kokeilla Mekkotehtaan kirjasta jotakin mekkoa. Riine-mekkoon päädyin, koska olin jo harjoitellut sitä nuken koossa. Lisäksi malli näytti minusta juuri sopivalta nimenomaan pellavakankaaseen.

Ensin ajattelin vuorittaa koko mekon, mutta sitten laskeskelin vuorikankaan menekkiä, eikä puuvillapalani olisi riittänyt molempien mekkoihin. Sitä paitsi isommalla tytöllä on sopiva tyllialushame, jota voi käyttää, niin miksi turhaan vaivautua. Nuoremmalle tytölle kyllä joudun askartelemaan 1-vuotismekon alushameeseen uuden kaitaleen, mutta eipä jää sekään nyt kaapin täytteeksi.

Tässä 5-vuotias Riine-mekossaan


Kukkia ja korentoja
Valkosiipinen korento erottuu paremmin taustastaan kuin vaaleansininen parinsa.
Isotöiseen kirjontaan hupeni tunteja, mutta viisastuin taas siinäkin. Korentokuviota pienentäessä en ottanut huomioon pistojen lyhenemistä ihan käsittämättömän lyhyiksi, joten toista korentoa ommellessani jätin osan pistoista tekemättä. Lopputuloksessa ei sitä huomaa, mutta lankaa ja aikaa säästyi. Lisäksi näin paljon päällekkäin menevissä pistoissa taustalle tulee "linnunpesiä" jo ihan reippaasti. Otinkin työn usein irti ja siivosin taustapuolen lankajuoksut ja solmut. Neulana käytin kokoa 75, koska 90-kokoinen tuntui jättävän pellavaan ison reiän. Loppujen lopuksi neula kuitenkin katkesi liian paksujen lankasykkyröiden takia. Tukikankaana oli normaali irtirevittävä.

Hihat lerpattavat minusta vähän liikaa, mutta saattavat asettua pitojen ja pesujen myötä. Ehkä hihan reunapäärmeestä tuli liian leveä tai rypytykset eivät asettuneet juuri oikein. Kokona on 110/116 ja se on vielä liian iso. Takana ompelenkin napit niin, että kaarrokkeet tulevat päällekkäin. En ole nyt käynyt nappikaupassa, mutta ehkä vielä ehdin ennen viikonloppua. Varanappina on valkoiset kukkanapit.

Etukaarrokkeessa kokeilin tulppaanikoristeommelta.

Tähän mekkoon sain ommeltua ensimmäisen oman merkin. Nyt mekko on vain "minun", mutta myöhemmin lappuun voisi nimikoida yrityksen nimen.
Nuoremman tytön mekko on kesken. Vaihdan kirjontakuvioita jonkin verran, koska helmaosasta tulee pienempi. Pitäisi vaan päättää pienennänkö mekkoa suoraan koosta 92/98 saumoistaan, mutta sitten mekon käyttöikä olisi ehkä vain tämä kesä. Yhteiskuva seuraa sitten kun mekot ovat valmiita ja tytöt myös ;-)