Jumppavaatteet

Vanhempi tytöistä on jo innokas ompelemaan: pahviompelukuvat on hetkessä tehty. Haastetta siis ilmeisesti puuttuu. Nyt on alkanut kangastilkkujen hamstraus ja niistä sitten pitäisi tehdä milloin mitäkin vaatetta nallelle tai nukelle tai pikusiskolle. Viimeksi hänelle tuli mieleen tehdä pikkusiskolle t-paita. Äiti sitten ajattelee, että tehdään nyt kerralla kunnon pitokelpoinen paita ja hylkää tilkut, kun ovat liian pieniä. No siinä käy sitten niin, että äiti sen paidan kuitenkin tekee, kun tytön into loppuu rypytyslankojen ompeluun. 4-vuotias siis ompeli hihan pyöriöön isän kanssa harsinpistoja, mutta äiti sai tehdä loput. Vanha pupukuvakin 1-vuotiaana pidetystä paidasta pääsi taas uudelleen käyttöön pyörittyään laatikossa pari vuotta. Kaavana tuttu Ottobren Puffispaita ilman niskan napitusaukkoa.

Ja jälleen paita pääsi 4-vuotiaan käyttöön, ei suinkaan pikkusiskolle. Kaavan koko on siis piirretty 86 koossa, mutta mahtuu hyvin 110 käyttävällekin, kun helmaan lisää hiukan pituutta. Kankaana jotain lahjoituksena saatua ikuvanhaa paksuhkoa trikoota (jerseytä?) ilman elastaania, hihan reunat foe-nauhalla huoliteltu, resorit myös vanhoja varastoja. Helmaankin tuli resori, niin pysyy paremmin paikallaan jumpatessa. T-paidan pariksi tuli yksinkertaiset leveälahkeiset shortsit.

 

Kankaiden väriyhdistelmästä voi olla montaa mieltä, mutta käytännössä koko asun hinta on 0 euroa. Ei silloin olla niin tarkkoja trendeistä. Sitä paitsi trendikäs yhdistelmä sähkönsininen ja musta on minusta aivan samaa kategoriaa kuin syreenin lila ja pinkki...

Puhvihihainen t-paita

Tyttöjen T-paitapula alkaa jo vähän helpottaa, kiitos alennusmyyntien. Mutta jos ei halua disney- tai hellokittykamaa, niin sitten ei olekaan mitään tarjolla. Tai toki varmaan tarjontaa löytyy, jos haluaa maksaa, mutta mulla on kyllä arkikäyttöön tulevan lasten t-paidan hintaraja 5 euroa (uutena). Hirveän ihmeellinen, pehmeä, koristeellinen ja laadukkaasta kankaasta oleva saa maksaa hitusen enemmän.

Mutta perusraitapaitaa lähdin nyt tekemään, tietysti tyttömäisellä lisäyksellä. Ottobren 3/2008 -lehti on kyllä kovassa käytössä, sillä sieltä valikoitui jälleen Puffispaita työn alle. Selän napitushalkion jätin pois ja ajattelin suurentaa kaula-aukkoa hitusen, mutta se unohtui. Mahtuu silti päälle. Tarkoitus oli tehdä 1-vuotiaalle paita koossa 86, mutta kyllä tuo näköjään mahtuu 4-vuotiaallekin. Parin pesun (ja ehkä kuivausrummun) jälkeen se voikin sitten siirtyä 1-vuotiaalle. (Edellinen koossa 92 tekemäni Puffispaita on kyllä ollut näihin päiviin saakka 4-vuotiaan käytössä. Mutta en sitten muistanut pienentää kaavaa reilusti...) Kokeilin ensi kertaa saumurin rullapäärmettä kahdella langalla, mutta ei noissa hihansuissa mikään kyllä rullautunut. Tuli vain huoliteltua reuna tiheällä ompeleella. Kokeilin monella tavalla, mutta silti ei järki oikein sanonut miten kangas pitäisi taittaa tai saumurin säädöt asettaa.