Synttärikakku: paahdettua valkosuklaamoussea ja vadelmia

Tyttöjen sukulaissynttäreitä vietettiin mummolassa pääsiäisen aikaan. Tein sinne kermakakun paahdetulla valkosuklaamoussella ja metsävadelmilla täytettynä. Päällä oli pinkkiä marsipaania nuoremman tytön toiveesta, mutta vaihtelun vuoksi vain kakun kansiosassa. Päällä sokerimassaliljoja ja -kukkia sekä vispikermapursotuksia.

Kakkua tehtiin pitkäperjantaina ja liivatelehdet unohtuivat kotiin. Niitä sitten metsästettiin sukulaisilta ympäri Hämettä... Mitä opimme tästä: aina on oltava liivatelehtiä kaapissa ja sukulaistenkin kaapissa! Täytettähän ei voinut enää vaihtaa, sillä olin paahtanut valkosuklaat jo kotona ja jotenkin ne piti käyttää. Jos olisi ollut aikaa, pelkkä valkosuklaakin olisi saattanut hyydyttää moussen.

Paahtovalkosuklaamousse (Ohje on mukaeltu versio Kinuskikissan Helpot suosikit -kirjasta s.25)

Kiisseliin:
250 g valkosuklaata
1 rkl sokeria
2 rkl perunajauhoja
5 dl täysmaitoa

3-4 liivatelehteä
vettä
3 dl vispikermaa

Pilko valkosuklaat leivinpaperin päälle uunipellille ja levitä huolellisesti. Paahda 150-asteessa ja vahdi tarkasti etteivät pala. Aikaa menee 5-10 minuuttia. Jos menee liian tummaksi (palavat ennen pohjasta kuin päältä), niin tee uusi erä. Jäähdytä. Rouhi monitoimikoneella hienoksi jauheeksi. Tämä jauhe säilyy varmaan muutamia päiviä käyttökelpoisena, kunhan suojaat kosteudelta ja liialta lämmöltä.

Sekoita sokeri ja perunajauhot kattilassa ja lisää maito. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli pulpahtaa. Ota pois levyltä ja lisää valkosuklaarouhe. Sekoittele, kunnes suklaa sulaa ja jäähdytä sitten vesihauteessa (tai pakkasilmassa ulkona suojattuna).

Laita liivatelehdet likoamaan keittolautaselle, jossa on vettä. Liivatelehdet peittyvät juuri ja juuri ja vettä kuluu tosi vähän verrattuna kulhossa liottamiseen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata liivatelehdet kuumaan vesitilkkaan ja sekoita liivatteet kiisselin joukkoon. Lisää sitten hieman kermavaahtoa kiisseliin ja sekoita hyvin. Lisää sitten loput vaahdosta käännellen, ettei vaahto laske.

Valkosuklaamoussen maku jäi vähän vaimeaksi kakun välissä. Sitä olisi voinut olla juustokakkumaisesti paljon paksumpi kerros, mutta sitten kakku olisi pitänyt hyydyttää vuoassa (jota ei ollut mummolassa mukana). Suklaatakin olisi voinut käyttää enemmän, mutta en vaan pystynyt. Makeutta nimittäin löytyi. (Ja laktoosittomana olen aina vähän voinut valkosuklaata ottaa, muttei missään nimessä palakaupalla.) Mousse oli parhaimmillaan valmistusastiasta lusikoituna: hyydyttyään siitä oli jotenkin kadonnut jotain. Ehkä liivatetta tuli lopulta sitten liikaa, kun varmuuden vuoksi laitoin niitä neljä.

Metsävadelmat olivat aika kirpakoita ja tasoittivat makeutta. Kokonaisuutena ihan kelpo kakku ja tarpeeksi pinkki meidän nelivuotiaalle ;-)

Ison tytön yöperhoskakku ja 7-vuotissynttärit

Meillä tyttö täytti jo seitsemän ja ihan se kaikkein ihanin prinsessavaihe taitaa olla hieman takanapäin... Synttärikakuksi kelpasi hyvin äidin ehdottama musta-pinkki-kakku. Mustaa marsipaania oli kaapissa ja se piti johonkin käyttää. Pitkään mietimme miten pinkki väri kakkuun tuodaan (äiti haaveili sokeripitsistä, mutta tuli järkiinsä, kun välineet ja pitsiaine maksaa ihan liikaa) ja tyttö taiteili vielä osin prinsessaunelmien ja osin discoteeman parissa. Päädyimme sitten perhosiin, koska muotit löytyivät kaapista ja ne oli nopeat tehdä. Äidillä on nykyään työkiireitä, niin jostain joutui tinkimään.

Pohjana mehevä vaalea kakkupohja pienillä muutoksilla. Vähensin mm. sokerin määrää ja silti kakkuun tuli hieman kovempia kohtia. Kakkuvuokani muoto ei ehkä ollut paras mahdollinen noin raskaaseen pohjaan. Kokeilen ehkä seuraavaksi perinteistä laakeaa kakkuvuokaa. Kostutuksena tilkka vaniljamaitoa, mutta koska pohja on mehevä, niin mitään järjetöntä määrää nestettä ei tarvita. Korkeat marsipaanikakut on tehtävä kuivempina, jos haluaa niiden pysyvän pystyssä.

Välissä mansikkamousse, jota tein taas ihan liikaa, vaikka jo puolitin ohjeen. Mutta järki voitti ja lisäsin vielä liivatteen määrää ja lusikoin täytettä kohtuudella kakun väliin. Alla oleva resepti on Pullahiireltä.

500 g mansikoita

6 dl vispikermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

noin 1 1/2 dl tomusokeria (puoletkin riittää)

1 rkl vaniljasokeria

5 liivatelehteä

1/2 dl vettä / mehua (käytin laimennettua sitruunamehua)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan viideksi minuutiksi. Soseuta tuoreet mansikat tai sulata pakastemansikat ja valuta osa mehusta pois (näin täyte hyytyy paremmin) ja soseuta vasta sitten. Notkista toisessa kulhossa tuorejuusto ja lisää joukkoon tomusokeri ja vaniljasokeri. Kuumenna mehu kiehuvaksi ja sulata liivateet yksi kerrallaan joukkoon joukkoon. Anna liivateseoksen jäähtyä hetki ja kaada se ohuena nauhana mansikkasoseen joukkoon koko ajan sekoitellen. Lisää sitten mansikkasose tuorejuuston joukkoon ja vielä lopuksi kermavaahto joukkoon. Maista täytettä ja lisää tarvittaessa tomusokeria makeutta tuomaan.

Kakun kosteussulku eli sokeri-voikreemi oli tällä kertaa maustettu kaakaolla (osa tomusokerista korvataan tummalla kaakaojauheella), jolloin kreemistä tuli vähän tummempaa ja mahdolliset marsipaanin repeämät eivät olisi paistaneet silmään niin pahasti. Ja repesihän se marsipaani, koska oli jo vähän kuivaa. Ja tuo kakun korkea muoto ei ole kovin helppo päällystää. Taitokset sai kuitenkin piiloon perhosten alle. Kakun perhoset ovat kuulemma yöperhosia, koska "taivas" oli musta.

Suolaisena tarjottavana oli pikku pizzoja, mutta nälkäisenä niistä ei kukaan muistanut ottaa kuvaa. Sitä paitsi mieheni kokkaili niitä, etten kai voi hänen pitsojaan omia blogiini.

Muita tarjottavia olivat amerikkalaiset suklaamuffinit. Niitä olen aiemminkin tehnyt ja aina ovat yhtä hyviä, kunhan ei paista liian kauaa. Nyt oli mukana maitosuklaata, mutta muuten sama resepti. (Musta-pinkkiä nämäkin.)

100 g voita tai margariinia

2,5 dl sokeria

2 kpl munaa

1 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

1 dl tummaa kaakaojauhetta (laitan vain 0,5-0,75 dl)

2 tl vaniliinisokeria

2 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

100 g tummaa suklaata tai maitosuklaata

Sekoita pehmeä rasva ja sokeri ja notkista hieman sekaisin. Lisää munat ja maito. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen rasvaseokseen. Rouhi suklaa ja lisää taikinan joukkoon. Jaa taikina paperisiin leivontavuokiin ja paista uunissa 155-asteessa (normiuuni 200) 12-22 minuuttia. Aika riippuu muffinien koosta ja muffinipeltisi materiaalista (metalli vai silikoni). Testaa itse sopiva aika ottamalla yksi muffini pois uunista, kun arvelet, että olisi valmista. Halkaise se ja maista, mutta älä polta suuta. Hieman tahmea vaikutelma on parempi kuin sokerikakkumaisen kuiva. Jäähdytä nopeasti ritilällä, mutta älä jätä moneksi tunniksi kuivumaan. Koristele vaikka sulalla suklaalla ja sokerikukilla. Anna suklaan jähmettyä, mutta kerää muffinit rasiaan, etteivät kuivu liikaa. 

Taivaallisen herkullisia ovat myös simppelit kaura-kookoskeksit. Näihin tulee aivan himo:

200 g voita
2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 dl fariinisokeria
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
4 dl kaurahiutaleita
1 tl vaniljasokeria
2 dl kookoshiutaleita

Sulata voi ja anna vähän jäähtyä. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Vispaa toisessa kulhossa munien rakenne rikki ja lisää haalea voisula. Kaada sitten nesteet kuivien aineiden päälle ja sekoittele taikinaksi. Nosta pellille nokareita ja taputtele litteämmiksi. Nämä kakkuset leviävät uunissa, mutta jäävät paksummiksi kuin perinteiset kaurapitsileivät. (Ohje Terttu Lehtinen. Julkaistu Kotikokin parhaat leivontaohjeet -kirjassa.)

Kuvassa kaura-kookoskeksit ovat alimmalla tasolla ja ylemmällä perinteisiä ostokeksejä, joita lapset yleensä muiden juhlissa kahmivat kaksi käsin. Nyt ne jäivät melkein koskematta. Höh. Tää äiti ei taida enää ostaa kaupasta mitään, kun jäävät vaan nurkkiin pyörimään. Kaurakeksejä sitä vastoin pitää jo tehdä uusi annos...

Pääsiäistä (ja seuraavia synttäreitä) odotellessa ehdin vielä kuvata parit käsityöt, mutta niiden blogiin siirto voi viedä aikaa. Vieläkin työkiireitä. Mutta työkiireiden tulokset paljastan vasta ensi viikolla. Kerrottakoon kuitenkin, että projektini liittyy tyttöjen näytösasuihin...

Pikku Myy -kakku

Nuorempi täyttää kaksi vuotta ja häntä juhlittiin jo vähän etukäteen. Kakuksi tein Pikku Myyllä koristellun A4:sen kokoisen 8 munan sokerikakun (vaalea levykakkupohja Kinuskikissalta) kahdella eri moussetäytteellä.

Ensimmäinen mousse oli manteli-nougat-mousse. Innoittajana jälleen Kinuskikissa, mutta en halunnut käyttää munia kypsentämättöminä, joten sovelsin aika paljon. (Ja tätä täytettä jäi reilusti yli: olisi riittänyt kahteenkin väliin, mutta toinen mousse oli jo tehty.)

Manteli-nougat-mousse

4,5 liivatelehteä
3 dl kermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
3 munankeltuaista
0,5 dl sokeria
2,5 dl mantelijauhetta
4 Fazerin Mignon munaa
2 valkuaista
32 g vettä
62 g sokeria
¼ dl vettä

Laita liivatelehdet likoamaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Kuori ja sulata Mignon-munat vesihauteessa. Vatkaa vesihauteessa 3 keltuaista ja 2-3 rkl sokeria, kunnes vaahto on kuumentunut. Vatkaa sitten vielä vähän aikaa jäähdyttääksesi vaahdon. Lisää kermaan tuorejuusto, mantelijauhe, Mignon sula ja keltuaisvaahto. Voit vielä käyttää ylijääneet valkuaiset mousseen (tai tehdä niistä munakasta) siten, että vatkaat ne vaahdoksi. Kuumennat kattilassa sokerin ja veden 121-asteiseksi ja kaadat vähitellen valkuaisvaahdon joukkoon samalla vatkaten (Italialainen marenki). Lisää lopuksi kuumaan veteen sulatetut liivatteet.

Mansikkamousse

2 dl vispikermaa

100 g Viola tuorejuustoa

200 g ranskankermaa

0,8 dl sokeria

6,5 liivatelehteä

280 g mansikoita

2 tl sitruunamehua

Hiukan jäiset mansikat soseutetaan. Liivatteita liotetaan vedessä 5-10 min. Kerma vatkataan. Sokeri, tuorejuusto ja ranskankerma lisätään. Sitruunamehu ja vesi kuumennetaan ja liivatteet sulatetaan siihen. Kaadetaan muiden aineiden joukkoon ja lisätään kylmä mansikkasose. Sekoitetaan hyvin.

Reunoilla reunakalvo varmistamassa, kun en halunnut tehdä "kovia" mousseja. 

Kakun päällä kerros kermaa ja marsipaanilevy (naturel).

Reunoille perinteinen pursotus. Kannen alle ja sivuille sivelin aluksi ohuet kerrokset. Kermaa meni tasan 6 dl.

Koristeet marsipaania, paitsi silmän valkuaiset sokerimassaa. Kädet ja bootsit elintarviketussilla väritetty.

Päivänsankari sai kaksi kynttilää.

Kermavaahto marsipaanin alla sai marsipaanin hikoilemaan. Kakku myös piti pitää kuvun alla, jotta kermapursotukset pysyivät hyvinä. Toki pursotukset olisi voinut tehdä vasta aamulla ennen juhlia, mutta muutakin tehtävää oli...