Kaverilahjoiksi virkattuja kirjanmerkkikukkasia

Jelp, mitä kaverilahjaa keksisi, ettei olisi ihan hyödytöntä??! Aika yleinen probleema synttäreitä järjestävillä äidellä nykyään. Periaatteessa vastustan kaverilahjoja: synttärisankarihan on se lahjottava ja jokainen omalla vuorollaan saa ne lahjat. Mutkun muutkin... Mutta ehkä tämä tapa kuihtuu joskus pois, kunhan KonMaritetaan yhä enemmän. Mutta en aloittanut nyt, koska toisenkin 5-vuotisjuhlissa oli lahjapussit...

Virkkasin siis yhtenä iltana kirjanmerkkikukkaset. Tai voi nämä ponnarin ympärillekin kietoa. Tai tärkätä vaikka maljakkoon.

Lankana merseroitua puuvillaa Dropsilta Muskat (kukat) ja bambusekoitetta Hjertegarnilta Blend Bamboo (vihreä). Koukkuna 3,5 ja 3. Idea löytyi Pinterestistä, kun vaan selailin jotain virkkausjuttuja. DaisyCottageDesigns jakoi helpon ohjeensa.

Pistin pussukkaan myös tikkarin, jota voi sitten imeskellä kirjaa lukiessa. Lahja siis toivottavasti kannustaa lukemaan, koska lukeminen kannattaa aina!

Viime vuosi kuvina kädentöiden kannalta

Oikein ihanaa Uutta Vuotta 2016 lukijat!
Kokosin pienen koosteen vuodesta 2015, kun niitä on niin kiva lukea muidenkin blogeista. Vähän niinkuin henkilökohtainen Pinterest ilman sen kummempia selityksiä :-)

Mitä tein ommellen...

Mitä putosi puikoilta...

Mitä virkkailin...

Mitä askartelin tai tein tekniikoita yhdistellen...

Ja vielä ehdin vähän leipoakin:

Lisäksi tein muutamia juttuja, joita en ole ehtinyt blogittaa tai jotka olivat vain edellisten toisintoa eri värisinä tai eri koossa. Muutama valmis työ on myös, jotka on kuvattu ja julkaisen ne ehkä tänä vuonna. Yksi raitapaita tuonne jo pääsikin ompelutöiden joukkoon, mutta se esitellään muiden trikoopaitojen kanssa myöhemmin. Lisäksi neuleita on kesken ihan hirveästi. On niin kiva aloittaa... Enkä minä leipomisia enää kauheasti viitsi kuvata: herkut katoavat lautasilta todella nopeasti tai näyttävät varsin tylsiltä ilman sokerikoristeluja ;-) Tekisi mieli muuttaa blogi kokonaan tekstiilitöitä koskevaksi, mutta aina joskus joku synttärikakku on kiva kuvata. Ja kun on hyvä resepti, sen löytää itsekin omasta blogistaan nopeimmin! Ihanaa aloittaa uusi vuosi: on niin paljon ideoita ja ihania materiaaleja varastossa...

Tonttulakin tuunaus

Kunnon tontulla pitää olla kunnon tonttulakki! Kaupasta saa hyviäkin tonttulakkeja: semmoisia resorilla varustettuja ja trikoisia, mutta meillä on noita "peruslätsiä" muutama. Hätätilassa olen ne selvästi jonain vuonna kelpuuttanut, mutta eivät ne silti oranssinpunaisuudellaan ja rypistyvyydellään oikein mieltä ilahduta. Ja tonttujen pitäisi olla iloinen juttu! Siis tuunaamaan...

Ajattelin ekologisuuden nimissä parantaa vanhaa, etten ostaisi lisää kangasta tai uutta lakkia. Pelkkä oranssinpunainen kasvojen lähellä ei oikein imartele meidän perheen jäseniä, joten kaivoin valkoiset villalangat esiin: kyllä lakista saa vielä ihan kivan valkoisella kuorrutteella! (Pätee muuten rumiin pipareihinkin. Siis kuorrutelisäys. Ei villalanka.)

Kokeilin popcorn-virkkausta (engl. puff stitch) tuohon reunaan ja tuli raikas lisäys vanhaan myssyyn. Tein kylläkin ehkä virkkauksen oikeasta puolesta nurjan (tai toisinpäin)... Joka tapauksessa eri tavoin kuin parissa videossa joita katselin, koska silmukat asettuivat mielestäni paremmin.

1. Virkkaa 4 ketjusilmukkaa. Käännä.
2. Virkkaa 4 kiinteää silmukkaa. Käännä.
3. Virkkaa 3 kjs. Tee popcorn-rypäs pylväiden avulla:
*Ota lanka koukulle, vie kiinteän silmukan läpi, ota lanka koukulle, vedä läpi, ota lanka koukulle, vedä kahden silmukan läpi* (koukulle jää 2 silmukkaa). Toista *.* vielä 4 kertaa: puikolle jää 6 silmukkaa ja ota lanka koukulle ja vie kaikkien silmukoiden läpi. Virkkaa 1 ks seuraavaan ks:aan. Toista *.* niin monta kertaa, että koukulla on 6 silmukkaa ja vie kaikkien silmukoiden läpi, tee 1 ks. Käännä.
4. Tee yksi kjs. Tee neljä ks. Käännä. Toista kerroksia 1-4 kunnes lumipalloreuna on sopivan mittainen. Sopiva mitta on, kun vähän venyttää virkkausta ja katsoo, että se riittää lakin ympärille ja on mukava pitää päässä. Tällä tavoin saa myös liian ison tonttulakin saa sopivammaksi, kun virkkuusta tulee joustinreuna.

Koukkuna 4,5 ja lankana kaksinkertainen Drops Baby Merino. Kivan pehmeä lumipalloreunus tuli ja kelpasi tontulle :-)

Heijastinkoruja

Pimeä tulee ja jotenkin niin nopeasti! (Itselläni on tosin kesäfiilis...) Meillä siis tehdään heijastimia. Virallisesti nämä ovat heijastinkoruja, koska eivät ole mitään turvatestattuja ja CE-merkittyjä juttuja. Mutta pyhätakin pariksi heijastinnauhakukka tai kolme sopii hirveän paljon paremmin kuin kova mutta superheijastava muovinen pyörylä.

Heijastinnauhakukat on tehty rosee-pitsilaitteella 2 mm leveästä heijastinnauhasta ja keskusta on ommeltu käsin ensin ompelulangalla ja sitten virkattu heijastinnauhaa päälle. Toisen kukat kiinnitin hopeiseen naruun ja lisäsin hakaneulan. Toisessa on hopeoitu koruneula. Pipoon tai hattuun niitä voisi kiinnittää useammankin.

Heijastava pöllö on ohutta puuvillalankaa, jonka seassa kiiltävää metallilankaa sekä heijastinlankaa (kaksinkerroin). Koukkuna käytin ehkä 1,5 tai 1,75. Silmän ympärystät ja varpaat on vielä viimeistelty pelkällä heijastinlangalla. Nokka unohtui virkata: ehkä lisään sen myöhemmin.

Heijastava pallo on myös puuvillalankaa ja heijastinnauhaa. Koukkuna 2 tai 3. Tämä on nopea tehdä, mutta vähän iso taskuun laitettavaksi päiväsaikaan. Pallon sisällä on hedelmäpussia rutattuna. Mutta menee ehkä lapsilla, jotka muutenkin tykkäävät maskoteista.

Heijastimet ovat haastavia kuvattavia. Alempana käytin salamaa luonnonvalossa ja kolme seuraavaa kuvaa on pimeässä ja hämärässä eteisessä salamaa käyttäen otetut kuvat.

Heijastintehtailu on kehityksen alla. Narun päässä oleva kukka on niin kevyt, ettei se välttämättä pyöri tarpeeksi näkyäkseen autoilijoille. Rintapielessä neulalla kiinni oleva kukka ei myöskään näy kuin yhdestä suunnasta. Jos sinulla on hyviä vinkkejä, miten heijastin olisi hyvä kiinnittää takkiin/pipoon/reppuun, niin jätäthän kommentin!

Vesipullon verkkokassi

Vesipullo on hyvä pitää mukana jo lapsesta lähtien: näin vedenjuonnista tulee tapa, eikä lapsi ehkä osaa kaivata limuja ja energiajuomia vahvemmista puhumattakaan. Nestehukastahan ne monet mieliteot saavat alkunsa, ja jos nesteytys on kunnossa, mieli pysyy vireänä. Liikuntaharrastuksissa vesipullo on kaikilla mukana jo kolmevuotiaasta lähtien, mutta koulussa oletetaan lasten pärjäävän lounasruualla. Vähintäänkin liikuntatunneilla jano yllättää. Pullo siis mukaan!

Virkkasin välityönä tytölle pullonsuojuksen. Puuvillalankaa (Drops Paris) meni noin 40 grammaa. Aikuisen pullonsuojukseen menee varmaan koko kerä, sillä hihnasta täytyy virkata vähän pidempi. Hihna luultavasti venyy käytössä, ettei kovasti kannata liioitella :-)

Pohjaksi virkkasin kiinteillä silmukoilla pyörylän ja sitten viiden ketjusilmukan verkkoa joka neljänteen silmukaan kinnittäen (kuudes kiinteäsilmukka edellisen kaaren keskelle). Kerroksen vaihtumiskohdassa voi virkata kolme piilosilmukkaa ensimmäistä kaarta ylöspäin ja aloittaa siitä viiden silmukan kaaret tai sitten virkata vaan ympäri, kunnes korkeutta on tarpeeksi. Kannattaa testata täysinäisellä vesipullolla, joka venyttää verkkopussia tarpeeksi. Yläreunaan virkkasin vielä puolipylväitä samalla hieman kaventaen reunaa eli kuuden silmukan matkalle tuli neljä puolipylvästä. Hihnaksi virkkasin nauhaa: 3 ks plus + 1 kjs kääntymiseen.

Hiuspanta virkaten

Blogitauko sen kun on vain venynyt: influenssa ja jälkitaudit vie kyllä voimat totaalisesti. Mutta jotain sentään sängynpohjallakin jaksaa näperrellä.

Meillä on tykästytty erilaisiin hiuspantoihin, jotka ovat kokoympyröitä eivätkä hevosenkengän mallisia. Kaupan kovat muoviset pannat ovatkin menneet lähes poikkeuksetta poikki muutaman viikon käytön jälkeen. Kaupan pehmeät muovipannatkin ovat ihan ok, mutta niiden kuminauhat venähtävät äkkiä ja hiuksetkin kiertyvät kuminauhan ympäri. Muutamat muoviset taas haisevat niin pahalle, ettei voi varmasti sanoa ovatko myrkyttömiä. Trikoosta olenkin muutamia pantoja ommellut, mutta nyt teki mieli kokeilla virkattua pantaa. Yhteishyvän ohjeen mukaan syntyi iloisen pinkki kevätpanta.

Lanka on jotakin vähän paksumpaa virkkauslankaa, eikä ollut aivan malliin sopivaa. Jouduin jättämään kaarista pois pylväitä, että mahtuivat siistiin riviin ilman aaltoilua. Tein myös pannan muutaman sentin lyhyempänä kuin ohjeessa. Kestovaippojen teosta ylijääneen FOE-joustokanttinauhan sain sopivaan käyttöön tässä projektissa. Se on ihanan pehmeää verrattuna tavalliseen kuminauhaan ja varmasti mukavampi päässä.

Täytyy varmaan itsellekin tehdä muutama, niin saa hiukset nopeasti sutaistua pois silmiltä, eikä ole ihan vielä pakko mennä parturiin ;-) Ja voi että mitkä muuntelumahdollisuudet tässä on: keväthuivikin onnistuisi virkatun palan kokoa ja muotoa muuntamalla.

Elsatossut virkaten

Nuorempi tytöistä rakastaa Frozen-elokuvan Elsaa ja Annaa. Meidän tytöt ovatkin aina Elsa ja Anna tai Anna ja Elsa. Lankakorissa oli Novitan siniturkoosia Wool-lankaa ja koska isompi tytöistä sai Mary Jane -tossunsa, niin pienempikin halusi. Langan värin hän valitsi itse.

Sovituksissa tajusimme, että tossuista tulee kuin Elsa-nuken tossut. Voi sitä riemua! Tyttö saisi Elsan tossut! (Äiti hei onko sulla sinistä kangasta? Siitä voisit tehdä Elsan mekon...)

Ohje on sama kuin Mary Jane -tossuissa, mutta jonkin verran muutin kerroslukumääriä.  Lanka on siis melko ohutta Woolia (100% villaa) ja koukkuna nro 3: siksi kerrosmääriä piti vähän fiksata. Tuo kärkiosa olisi voinut olla kerroksen pidempikin, mutta kyllä nämä jalassa pysyvät. Napiksi virkkasin lumikukkasen. Se on Viking Vilma-langasta (75% villaa, 25% polyamidia).

Pitäisikö sitä nyt sitten kaivaa sitä sinistä kangasta jostain esiin ja suunnitella Elsa-asua...

Blue Elsa Slippers for 3 year old girl. She adores Frozen and wants to be like Elsa. Or Anna. Depends on the day. Pattern is available here.

Mary Jane -tossut lapselle

Tutustuin joululoman aikaan tarkemmin Ravelry-palveluun ja ihastuin aivan täysin! Tuhansia ilmaisia ohjeita ja taas tuhansia maksullisia ohjeita. Huikeaa, että käsityöntekijöillä on tällainen kanava. Rekisteröityminen siis kannattaa.

Sieltä löysin söpön näköisten tossujen ohjeen ja koska virkkausvaihde on edelleen päällä, niin eikun töihin. Monen nettikliksuttelun jälkeen otin lopullisen ohjeen täältä, koska siinä oli niin hyvät kuvat eri vaiheista.

Langaksi vaaleanpunaista seiskaveikkaa ja koukuksi nro 4. Lanka ja koukku ovat pienemmät kuin ohjeessa, joten ajattelin kokeilla noudattaa ohjetta täsmälleen silmukkamääriä muuttamatta. Kuuden kerroksen jälkeen aloin tehdä jalkapohjaosaa, aivan kuten ohjeessakin. Sitä tein, kunnes oli 18 kerrosta täynnä. Kerroksella 19 kavensin kantapäästä kolme silmukkaa ja tein loput, kuten ohjeessa. (Alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna siis vain yhden kerroksen lyhyemmät tossut.) Reunavirkkauksia en tehnyt ihan ohjeen mukaan, vaan siten miten näytti hyvältä ja tytön jalkaan sopivalta, mutta niissäkin silmukkamäärät täsmäsivät aika hyvin.

Napiksi virkkasin tuollaisen pyörylän. Se löytyy Ravelrysta hakusanalla "crocheted button". Ei ole vaikea tehdä ja tukevuutta nappiin saa päättelemällä langanpäät moneen kertaan napin sisään. Nyt ei ole muovisille ostonapeille enää sijaa!

Tytön (6-vuotta) jalassa tossut näyttävät oikein söpöiltä ja paremmilta kuin näissä kuvissa. Mutta koska ne tytön jalat ovat siellä eskarissa tytön muiden osien kanssa, niin kuvataan nyt sitten vain tossut. Tossun pohjiin kun vielä saisi liukastumisenestoainetta, niin menisivät siellä eskarissakin leikeissä. Mutta en koskaan muista tilata sitä lankakaupasta. Merkkejä on ainakin Sock Stop ja ABSLatex. Onko kenelläkään käyttökokemuksia noista tai muista "jarruliimoista"?

Pink Mary Jane Slippers for 6 year old girl. Pattern is available here.

Virkatut joulupallot

Kun ei ole lunta, niin tehdään sitä itse. (Pätee muuten yllättävään moneen muuhunkin asiaan: jos jotain ei ole, tehdään itse.) Tässä pikkuisia villaisia lumipalloja Novitan 7 Veljeksestä. Alempaa löytyy ohje palloon.

Pienen pallon (maks 18 kiinteää silmukkaa per kerros) virkkaa nopeasti ja illalla tv:n lempisarjaa seuraten saa ainakin kolme tehtyä. Minä kiinnitin hopean värisen virkatun ketjusilmukkalenkin palloihin, mutta joku nauha tai lankakin käy mainiosti, miksei siimakin. Palloa ei kannata ehkä antaa lemmikin leluksi, sillä koiruli voi vaikka nielaista pallon.

Lisäyskerroksia lisäämällä voi pallon kokoa kasvattaa. Tämä oli simppelisti näin:

Tee aloituslenkki sormen ympärille ja virkkaa siihen 6 ks.
2. krs: Tee jokaiseen silmukkaan 2 ks, on yht. 12 ks.
3. krs: Lisää sitten silmukkamäärää virkkaamalla ensimmäiseen ks:aan *1 ks ja seuraavaan 2 ks*. Toista vielä viisi kertaa, on yht. 18 ks.
4.-7/8. krs: Jatka sitten virkkaamalla yksi ks jokaiseen silmukkaan neljän tai viiden kerroksen ajan. Riippuu käsialastasi monellako välikerroksella saat pallosta pyöreän.
Lisää tässä vaiheessa vanua täytteeksi ja aloita kavennukset.
Kavennukset: Virkkaa kaksi silmukkaa yhteen pallon loppuun asti. Lisää täytettä niin, että pallo on jämäkkä muttei kova. Päättele langanpäät ja kiinnitä ripustuslenkiksi kestävä lanka, naru tai vaikka ketjusilmukkalenkki.

Kun tekee vaikkapa säkillisen villapalloja, niin saa kivan pallomeren lapsille. Pieni pölyvaroitus on ehkä paikallaan, mutta periaatteessa pallot ovat konepestäviä (villaohjelmalla) 30-asteessa. Eikun lumisotaaaaa!

Ja oikein rauhallista neljättä adventtia :-)

Virkattu pitsireunainen kori ontelokuteesta

Olen pitkään katsellut virkattujen korien ohjeita, mutten ole saanut aloitettua. Tilasin sitten mieleisiäni ontelokuteita ja johan alkoi syntyä tulosta. Lankavalta tilasin Esteri-kuteen ja heidän sivuiltaan otin ohjeenkin (Esteri-kori). Koukkuna minulla oli nro 7 muovikoukku: sillä kyllä virkkaa, vaikka vähän nariseekin :)

Ohjetta jouduin muokkaamaan yläreunan pitsin osalta, sillä ohjeen mukainen silmukkamäärä olisi levittänyt reunan liian isoksi. Lisäksi yksi silmukka oli työn edetessä vähentynyt: ei mennyt jako ihan tasan. Mutta en nyt purkanutkaan, kun kori jää omaan käyttöön.

Yritin samalla opetella PhotoShopin käyttöä. Ei tullut noista korin reunojen rajauksesta ihan onnistuneet, mutta olisi kyllä kiva saada kuvattua tuotteet kokonaan ilman taustaa. Täytyy vielä kehitellä valokuvaustapaakin: rakensin jo yhdenlaisen soft boxin, mutta minulta puuttuu yksi päivänvalolamppu ja kunnolliset säädettävät valaisimet. Ehkä tulee postaus myös valokuvaamisesta, kunhan saan systeemit toimimaan.

Ontelokude on kyllä paljon mukavampi virkata kuin vaikkapa trikookude. Lisää virkkauksia on myös luvassa, sillä tilasin muoviletkua, jonka avulla isomman korin saa jämäksi, eivätkä reunat lerputa. On tämäkin kori melko jämäkkä, kuten tuosta alakuvasta huomaa.

My first crocheted basket. Hook size was 7.00 mm (K or L in USA and 2 in UK) and yarn was quit bulky knitted polyester cord (or tube), not t-shirt zpagetti. You can find it here. I will try to make another one in different color.

Virkattuja joulukoristeita

Olen jo useamman vuoden virkkaillut joulukoristeeksi tähtiä, sydämiä ja lumihiutaleita. Kuitenkin vasta tänä syksynä sain hankittua tärkkiä (ja tietoa tärkkäyksestä) ja pääsin viimeistelemään koristeet.

Lankana minulla on valkoista virkkauslankaa (saattaa olla Novitan Virkkauslanka), Lidlin iso kerä valkoista puuvillalankaa hopeisella polyesterillä lisättynä sekä vielä Novitan Gold ja Silver. Virkkuukoukkuina vähän mallista riippuen 1,25-2. Lisäksi kuvissa näkyy äitini tekemiä puuvillaisia virkkauksia (yksittäiset valkoiset sydämet ja tähdet sekä valkoiset lasinalustat).

Tämä lumitähti on erittäin nopea, joskin pienellä koukulla ja langalla joutuu vähän jarruttelemaan vauhtia. Nimeltään "kahden kerroksen lumitähti", mutta kerroksia on kyllä kolme.

Muutamaan lumitähteen kokeilin silitystärkkiä (Verda) ja se tuntui toimivan. Myyjäisiin tärkkäsin koristeet liima-vesi -seoksella. Aluksi suhteena oli liimaa 1 osa ja vettä 1,5-2 osaa. Se tärkkäsi hyvin. Mutta toinen seos oli laimeampaa (ehkä 1:2,5) ja isot koristeet piti kuivattaa vaakatasossa. Hyvänä kuivatustelineenä käytin Ikean metallista joulukuusikoristetta. Siihen ei voi suoraan ripustaa koristeita, mutta suihkuverhon lenkit, pyykkipojat ja verhonipsut olivat hyviä apureita.

Liimatärkkäys ei vaikuta valkoisten lumitähtien sävyyn. Hopeiset ja kultaiset vähän muuttavat sävyään himmeämmiksi, muttei häiritsevästi.

On kai makuasia haluaako virkattujen tuotteiden olevan käteen pehmoisen tuntuiset. Itse ajattelin niin, että aidossa kuusessa koriste voi nuhraantua pihkasta ja pesun jälkeen olisi aikamoinen työ ruveta tärkkäämään koristeita uudelleen. Siksi tuo liimatärkkäys toimii mielestäni hyvin: virkattu ulkonäkö säilyy, mutta koriste on hyvin kestävä.

Virkkausmallit on otettu netistä ja lehdistä. Tuo kahden kerroksen lumitähti löytyy Ristiin rastiin -blogista. Tähtien ohjeen olen aikanaan ottanut netistä, mutten enää sitä löytänyt. Ja hopeiset eroavat kolmen ketsusilmukan verran kullanvärisistä... Sydän löytyy Suuren käsityölehden ohjeista.

My mother and I made some crocheted Christmas ornaments. I starched some of them with glue-water-mixture - excellent durability and yet beautiful!

Kosteutta kestävä sipulipussi veneeseen

Purjeveneen varustelu on mielikuvissa alkanut jo aika päiviä sitten, mutta konkreettisten vaateostosten lisäksi ei ole vielä muita hankintoja juuri tehty. Itselleni veneessä tärkeintä on tietysti ruoka, uni ja vessan toimivuus ;-) Turvallisuuteen luotan vähän sokeasti: kai se pursi pinnalla pysyy ja kaatumatta, kun ei siinä ole reikiä ja köli on painava. Kaikki läpiviennit on tietysti ihan supertiivistettyjä ja puutapit valmiina joka läpiviennin kohdalla, mutta nämä ovat miehen vastuulla ja hankintalistalla.

Mulle jää mietittäväksi ruokapuoli ja tekstiilit. Aloitin näitä kahta yhdistävästä eli itsetehdystä sipulipussista. Materiaali rautakaupasta, käytetään kai linjalankana, mutta paketissa luki "Dekorationsschnur". Paksuus 1,0 mm, pituutta 50 m. Silmällä katsottuna vahvuus on lähempänä kahta milliä ja nelosen koukulla virkkailin. Ohje löytyi bambulablogista. Sähäkän pinkki tuli. Maritimistä mies tuo valkoista narua, jos vaikka omenat saavat vähemmän räikeän pussin.

Veneessähän on kosteutta, siksi tämmöinen erikoinen lankavalinta. Meillä on kyllä lämmitin ja sitä on aikomus käyttää (pysyy toimintakunnossakin paremmin), mutta vielä toistaiseksi se on korjausta odottamassa. Mitä helpommin kaikki pinnat ja materiaalit on pestävissä, sitä hauskempaa veneilykin on. Jos materiaalit luonnostaan hylkivät hometta, aina vaan parempi. Petivaatteet ovat kyllä puuvillaa, samoin useimmat pyyhkeet, mutta olen ajatellut ottaa käytetyt aina viikonloppureissujen jälkeen kotiin pesuun. Tyynyjen ja peittojen kohtalosta en vielä tiedä. Patjojen alle olen ajatellut laittaa mattojenkin alla käytettävää liukuestettä, mutta en tiedä tuoko se mitään tuuletusrakoa patjan ja vanerin väliin. Toki patjat voi nostaa pystyyn ja ilmanvaihto vie kosteutta pois. Mutta silti mietityttää...

Kuvalisäys vielä tuosta narusta, jos joku muu etsii sellaista.

Joulukello virkattuna

Vihdoin tänä vuonna ehdin kokeilla hamstraamaani Novitan hopealankaa joulukoristeisiin. Kaapeista löytyy kullanvärisiä koristeita jos jonkinmoista, mutta hopeisia vähemmän. Niinpä kokeilin Novitan joululehdestä löytäämääni joulukellon virkkausohjetta.Vähän käsiala vaihteli alun höllemmästä keskikohdan kireämpään ja kellon muodosta tuli vähän kehnosti valettu. Mutta kumma juttu: tämän kellon sointi ei kärsi valuvirheistä.

Sisällä valkoinen puuhelmi ja lanka, josta kelloa voi "soittaa".

Kuvissa kello on nurja puoli päällepäin. Ohjeessakin kehotettiin näin tekemään ja kieltämättä se näyttää paremmalta. Varsinkin päätöskerros asettuu paremmin.

Prinsessaleivos virkattuna

Nam, virkattu prinsessaleivos (tai sen muunnelma) on valmiina! En ole mitään kolmiulotteista virkannut sitten toisen luokan hiirulaisen jälkeen, mutta ihaillut toisten töitä sitäkin enemmän. Tämän leivoksen ohje oli Suuren käsityölehden kesäliitteessä (5-6/2012), jossa oli kaikkea muutakin herkullisen prinsessamaista.Koriste on oma muunnos, sillä ohjeessa oli vain tylsä pyörylä... Yksityiskohdat ovat tärkeitä ;) Leivos on noin 6 cm leveä ja merseroitua puuvillalankaa. Koukku oli nro 2. Kukka on ohuempaa "valkovirkkauslankaa", mutta sen merkinnät olivat jo kovin kuluneet. Koukkuna taisi olla 1.25.

Leikkimökkimme avajaisia vietetään kohta ja mieleni tekisi leipoa sinne oikeita prinsessaleivoksia. Onkohan se kovin poikia syrjivää?? Mutta onko mitään ihanampaa kuin estottomasti tehdä ihania vaaleanpunaisia, pinkkejä ja pitsisiä unelmia (leivonnaisia, käsitöitä, vaatteita)? Oma lapsuus kului ruskeissa potkuhousuissa ja vihreissä paidoissa. Ekaluokalla sain PUNAISET housut, takin, pipon, repun... Jooh, se vaaleanpunainen olisi ollut se suosikki! Tästä sisuuntuneena vaaleanpunainen ja pinkki ovat edelleen lempivärejäni ja käytän näitä värejä vaatteissani, ompeluhuoneen seinässä ja leikkimökissä. Onneksi noita tyttöjä saa pukea pinkkiin ihan mielin määrin, kunnes itse alkavat valita pukeutumisvärejään :)

Virkattu kruunu taitaa olla seuraavana vuorossa. Yhtä yritin jo pari vuotta sitten virkata jollain ikuvanhalla ohjeella, jonka löysin netistä kuvamuodossa. Osa tekstistä puuttui ja piti päätellä silmukkamääriä ja sen seurauksena kuvio ei sitten lopulta sopinut silmukkamäärääni. Mutta olen huono purkamaan ja tekele on purkamatta jossain pussin pohjalla... Vanhempi tyttöni leikkii prinsessaa silloin tällöin tiimarin muovitiaroillaan. Tiesittekö muuten, että jos tiaran laittaa päähän ylösalaisin, niin se on sitten prinssin kruunu! Jotain nurinkurista siinä prinssien kruunussa täytyy olla, koska oletteko koskaan nähneet kruunua oikean prinssin tai kuninkaan päässä? Kaarle tai William, missä teidän kruununne ovat?? Eivät ehkä uskalla käyttää kruunujaan. Se siitä rohkeudesta ja uljuudesta...