Teinpä vihdoin sadekankaastakin jotain! En kyllä muista mitä varten kankaan hankin: ehkä se oli tarjouksessa. Joka tapauksessa vanhemman tytön ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat sadehousut ovat nuoremmalle vielä liian pitkät, joten päätin tehdä sadehousut. Nykyinen toppahaalari päästää veden läpi ja seuraava on liian suuri. Laitetaan siis kurahousut loskakelillä ja polvet pysyvät lämpiminä.
Kaava on Suuresta käsityölehdestä 3/2011. Koko on 92 ja kovin on leveä malli, mutta mahtuupahan taatusti toppahaalarin ja kestovaipan kanssa. Leveyttä on siis enemmän kuin Reimanin sadehousuissa koossa 98. Mutta pituuseroa melkein 10 cm. Nämäkin näyttivät sovitusvaiheessa liian pitkiltä, mutta katsotaan toimivatko silti.
 |
| Lisäsin yhden heijastintarran kokeilumielessä. Lisää voi laittaa myöhemminkin (tai reikien peitoksi). Jalkalenksu on normaalia hiukan leveämpää (25 mm) reikäkuminauhaa (ostopaikka Shelby Oy). |
Oli muuten sitten
aika haastavaa erittäin työlästä tuo sadekankaan ompelu moninkertaisena. Lopulta älysin kiristää ylälangan huomattavasti kireämmälle (norm. 4, nyt melkein 6). Neulana oli ohut 60 mikrokankaille tarkoitettu ja paininjalka teflonpohjainen. Jotkin ompeleet purin ja ompelin moneen kertaan, mutta esimerkiksi takakuminauhan annoin olla vähän sinnepäin, ettei kangas olisi aivan rei'itetty. Kosteussulkuteippiä/saumateippiä on kaikissa saumoissa. Sitäkin kiinnitin ensimmäistä kertaa. Pari ryppyä tuli, mutta nauhan pysyvyys selviää sitten käytössä.
 |
| Myös olkaimet ovat varsin leveät (30 mm). Soljet tuli ostettua hieman vääränlaiset, mutta lopulta sain nekin pitämään. |
 |
| Takaa yläreuna vähän kiertää ja ilman sadetakkia tämä malli kyllä nappaa sateen sisäänsä... |
Vielä sadekangasta löytyy lisääkin. Pitäisikö kokeilla sadetakkia pienemmälle? Se Reimanin 98 takki on aika säkki vielä... Mahtuu isommallekin, joka käyttää vaatteissa 110-kokoa.
