Kissapuku lapselle

Meillä asuu tällä hetkellä yksi oikea kissa, Werneri. Vaalea ja pitkäkarvainen, korvissa tupsut ja häntä kuin paras pölyhuiska. Mutta hän on välillä vähän yksinäinen ja lapset toisinaan haaveilevat toisesta kissasta. Allekirjoittanut ei ole ajatukselle kovin myötämielinen... Mutta onneksi voi leikkiä itse kissaa! Ja varsinkin jos äiti ompelee vähän rekvisiittaa.

Mustaan pitkähihaiseen t-paitaan harsin palan karvakangasta, joka oli valmiiksi sopivan epätasaista, siis pidempiä ja lyhyempiä karvoja. Palan saa sitten helposti irti, kun paitaa haluaa käyttää vain paitana. Samasta tekokarvasta tehtiin takatassun lämmikkeet (hei, näitä voi käyttää oikeasti mekkopäivinä eskarissa!), joiden yläreunaan harsin kuminauhalle kujan, kun jäivät vähän väljiksi muuten.

Pienet palat tekoturkista päätyivät myös korviin, jotka ompelin mustasta trikoosta. Sisäpuolelle silitin tukikangasta ja etukappaleeseen ompelin karvan kiinni. Sitten palat oikeat puolet vastaikkain ja korvien sivut kiinni. Käännös oikein päin ja alareunan ompelu kiinni. Sitten ompelin korvan hiuspinniin kiinni ja vähän taitoin korvalehteä toisesta reunasta keskikohtaan päin, että näyttäisi vähän aidommalta.

Tukka laitettiin parille sykerölle korvien taakse. Myös hiuksista olisi voinut muotoilla kissankorvan malliset, mutta lapsille sopii paremmin "aidot" korvat. Tai niitä he osaavat vaatia...

Hännän teko olikin ihan oma projektinsa. Se on aitoa karvaa. Ei kissasta kumminkaan, vaan lampaasta. 7 veljestä sai karstauskäsittelyn ja suoristusrautaa perään. Otin kahdeksan villalangan pätkää ja solmin ne keskeltä erittäin tiukasti kiinni. Karstasin aina varovasti puolikkaan tupsua kerrallaan. Samalla piti pitää kunnolla kiinni solmun edestä, sillä karsta veti helposti langan irti. Kun olin karstannut muutaman tupsun, lämmitin hiusten suoristusraudan ja silitin kiharaiset villat suoremmiksi. Solmiamislankoja en karstannut, vaan solmin ensin tupsun häntään ja sitten karstasin ja suoristin vielä ne. Hännän pohjaksi tein siis villalankaletin. Tupsuja tarvittiin noin 50. Tai jotain 50 ja 100 väliltä. Ei kyllä mitään käsitystä montako tupsua oikeasti tein. Irtokarvaa tuli kolmisen litraa! Käytän sen varmaan pehmoeläinten täytteenä.

Langat olisivat voineet olla kissanhännässä lyhyemmätkin, koska häntä muistutti kovasti suden häntää tekovaiheessa. Ehkä kuitenkin tarpeeksi pitkänä tuo näyttää kissan hännältä. Kannattaa kokeilla miten oma lanka käyttäytyy karstatessa. Tuo 7 veljestä lyheni ehkä kolmasosan verran, mutta suoristusrautakäsittely taas pidensi kuituja.  Ohjeen kissan hännälle löysin Pinterestistä WillowFallin tekemänä.

Miiauu!

Luistinten teräsuojat lapsille

Lasten jalat kasvavat hurjaa vauhtia ja luistimia saa olla vaihtamassa melkein vuosittain. Luistimissa ei yleensä ole teräsuojia mukana, sillä nehän menevät useamman kokoisiin luistimiin. Käytössä luistimet tarvitsevat jotkut suojat, etteivät riko säilytyspussiaan. Nämä suojat myös imevät kosteutta, niin ettei pussi kastu.

Nämä suojat ompelin kierrätyskankaista ja käytin jopa kierrätettyä kuminauhaa housunlahkeista. Sisäpuoli on vanhaa froteepyyhettä ja päällipuoli ompelutöistä ylijääneitä tilkkuja.

Tässä tulee ompeluohje, jolla saat mitoitettua suojat sopiviksi juuri sinun luistimiisi.

Tarvitset:

• froteeta tai muuta paksua kosteutta imevää kangasta 
• päällikangasta (minulla oli collegeneulosta ja joustavaa velouria)
• kuminauhaa

Mittaa luistimen terän pituus (esim. 24 cm) ja kerro se 1,5:llä. Mittaa luistimen terän korkeus kengän reunaan saakka ja kerro se 2:lla ja lisää 5-6 cm (tämä on kuminauhakujan ompeluvara). Kuminauhan pituus on teränpituus x 1,25 (riippuu toki kuminauhasi joustavuudesta).

Esimerkiksi:

• kankaan pituus 24 cm x 1,5 = 36 cm
• kankaan korkeus 4 cm x 2 + 5 = 13 cm
• kuminauha (leveys 5 mm) 24 x 1,25 = 30 cm                      

Leikkaa sisä- ja päällikankaasta kaksi suorakaiteen muotoista palaa, esimerkissä 36 x 13 cm. Aseta sisä- ja päällikangas päällekkäin ja saumuroi pitkät sivut yhteen. HUOM! Jos haluat nimikoida suojat esimerkiksi kirjontakoneella, älä leikkaa kangasta suorakaiteiksi. Piirrä sen sijaan kankaalle palan koko, pingota iso kangas kehykseen ja brodeeraa. Leikkaa vasta sitten sopivaksi. Jos voit käyttää jotakin liimapintaista tukikangasta (esim. Gunold Filmoplast), silloin onnistuu pienemmänkin palan nimikointi, kun kangasta ei tarvitse pingottaa lainkaan.

Taita sitten lyhyet sivut oikeat puolet vastakkain ja saumuroi tai ompele suoraan tai hieman viistoten terän pään mukaan. Käännä pussi oikein päin.

Ompele kuminauhakujat ensin toiseen reunaan ja sitten toiseen. Jätä kummastakin päästä ompelematta: kuminauha on helpompi pujottaa paksuun kujaan. Jos nauha katkee, se on myös helppo vaihtaa, kun pujotusaukot on jätetty auki.

Mittaa sitten kuminauhan pituus, merkitse pituus kynällä, mutta älä katkaise vielä. Pujotus on helpompaa, kun toinen pää ei karkaa. Pujota sitten kuminauha, ompele päät päällekkäin ja katkaise vasta sitten merkin kohdalta. Voit myös pujotuksen jälkeen sovittaa suojaa terän ympärille ja päättää sopivan mitan. Jos käytät leveämpää kuminauhaa, lisää leikkuuvaiheessa kankaan korkeuteen muutama milli lisää nauhakujaa varten.

Asettele rypytys kohdilleen ja pistä suojat luistimiin. Vaikka suojissa on froteepyyhettä, ei luistimia ole silti tarkoitus jättää suojiin seuraavaa käyttökertaa varten. Aina pitää muistaa kotona kuivata luistimet ilman suojia!

I sewed ice skate soakers (or blade covers) from old terry cloth towel and fabric sraps.

Elsatossut virkaten

Nuorempi tytöistä rakastaa Frozen-elokuvan Elsaa ja Annaa. Meidän tytöt ovatkin aina Elsa ja Anna tai Anna ja Elsa. Lankakorissa oli Novitan siniturkoosia Wool-lankaa ja koska isompi tytöistä sai Mary Jane -tossunsa, niin pienempikin halusi. Langan värin hän valitsi itse.

Sovituksissa tajusimme, että tossuista tulee kuin Elsa-nuken tossut. Voi sitä riemua! Tyttö saisi Elsan tossut! (Äiti hei onko sulla sinistä kangasta? Siitä voisit tehdä Elsan mekon...)

Ohje on sama kuin Mary Jane -tossuissa, mutta jonkin verran muutin kerroslukumääriä.  Lanka on siis melko ohutta Woolia (100% villaa) ja koukkuna nro 3: siksi kerrosmääriä piti vähän fiksata. Tuo kärkiosa olisi voinut olla kerroksen pidempikin, mutta kyllä nämä jalassa pysyvät. Napiksi virkkasin lumikukkasen. Se on Viking Vilma-langasta (75% villaa, 25% polyamidia).

Pitäisikö sitä nyt sitten kaivaa sitä sinistä kangasta jostain esiin ja suunnitella Elsa-asua...

Blue Elsa Slippers for 3 year old girl. She adores Frozen and wants to be like Elsa. Or Anna. Depends on the day. Pattern is available here.

Ruususen marjapiiras

Nuorempi tytöistä (3 v.) otti tänään perjantaina reippaasti esiliinan ja huivin kaapista ja sanoi: "Nyt leivotaan!" Allekirjoittanut vähän ihmetteli, että jahas, mitä me nyt muka leivottaisiin. (Ja lounaskin oli vielä syömättä.) "No sitä piirakkaa!", neiti ilmoitti. Vieläkin ihmettelin ja lämmittelin lounasta. Sitten kun huutelin syömään, niin tyttö lopulta tuli kirjaa kantaen. "No tätä Ruususen piirakkaa." Aha, juu sitä. Satukirjassa on muutama prinsessan resepti tarinoiden lisäksi ja olin jo tiistaina sanonut, että voisinkin huomenna tehdä piirasta sillä välin, kun lapset olivat hoidossa. No enhän minä muistanut, töitäkin oli...

Tässä nyt piiras vähän muunneltuna.

Piirakkapohjaan:

125 g voita

3 dl vehnäjauhoja

1 rkl sokeria

(1 kananmuna)

Ohjeen mukaan huoneenlämpöiseen voihin nypitään jauhot ja sokeri, mutta koska leipominen tuli niin yllättäen, laitoin jääkaappikylmän voin, jauhot ja sokerin monitoimikoneeseen ja ajoin seoksen muruksi. Seos näytti niin kovin muruiselta (=kuivalta), että lisäsin yhden kananmunan ja pyöräytin vielä koneessa taikinaksi. Esipaista pohjaa uunissa puolikypsäksi tai vähän kauemminkin. (Minun uunini 170-astetta noin 15 min.)

Täytteeseen:

1,5 dl vaniljakastikejauhetta

4,5 dl maitoa

5 dl marjoja (meillä mustikoita ja mansikoita pakastimesta)

2-3 tl perunajauhoja

sokeria

Tee vaniljakastikeaineesta (Sallinen) ohjeen mukaan kiisseli: käytä nesteenä maitoa. Ei haittaa vaikka kiisselin päiväys olisi jo mennyt, tässä versiossa ei maistunut yhtään vanhalle :-) Voit myös tehdä itse vaniljakastikkeen kermasta, maidosta, vaniljasokerista, perunajauhoista ja keltuaisista. Sekoita hieman sulaneisiin pakastemarjoihin perunajauhot. Kaada sitten esipaistetun pohjan päälle ensin kiisseli ja levitä sitten marjat tasaisesti. Paista vielä 15-20 minuttia uunistasi riippuen.

Alkuperäisessä ohjeessa vaniljakastike ja marjat eivät mene uuniin (pohja siis paistetaan kokonaan kypsäksi), mutta meidän piiras meni. Söimme piirakkaa vielä lämpimänä aikamoiset palaset. Pohja jäi vähän huonosti paistuneeksi, muttei nyt raakakaan ollut. Ehkä pidempi esipaisto ensi kerralla. Herkullista ja melko vähäsokerista!

Rokkimuffinit!!

Lapset olivat konsertissa meidän vanhempien kanssa. Ei nyt ihan huikeassa rokkikonsertissa, mutta meno oli mahtava ainakin 3-vuotiaan mielestä. Lastentarhan kannatusyhdistys siis järjesti Sotta&Pytty-konsertin ja vanhemmille jäi tehtäväksi buffet-tarjoilut. Mokkapaloja pyydettiin, mutta kapinallisena luonteena vein myös rokkimuffineita. Eihän buffet ole buffet, jos ei ole valinnanvaraa.

Tällä rokkilakritsimuffinireseptillä leipoo 12 isohkoa muffinia.

3 kananmunaa

2,5 dl sokeria (265 g)

1,5 rkl lakritsijauhetta (esim. Kung Markatta, luomu)
100g voita
1 dl maitoa
2 tl leivinjauhetta
3,5 dl vehnäjauhoja (n. 240 g)

Vatkaa munat ja sokeri ilmavaksi vaahdoksi. Lisää lakritsajauhe. Lämmitä maitoa mikrossa, älä keitä. Lisää voi maidon joukkoon sulamaan. Sekoittele ja anna jäähtyä. Siivilöi leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää vuorotellen jauhoja ja maitoseosta muna-sokerivaahtoon. Kaada taikina muffinivuokiin (mielellään muffinipellille tai tuplavuokiin, koska taikina on löysää). Anna taikinan seistä vuoissa n.5 min. Paista 175 asteessa n. 15-16 minuuttia. Nosta muffinit pois muffinipellin koloista, anna jäähtyä ritilän päällä. (Itse paistoin 140-asteessa reilu 20 min.)

Kuorrutus:

75 g voita

75 g Philadelphia laktoositonta tuorejuustoa

(2 tl maitoa)

0,5 rkl sitruunamehua

2-3 tl lakritsijauhetta

n. 200 g tomusokeria

mustaa marsipaania

hopeajauhetta (jauhemainen elintarvikeväri)

Notkista huoneenlämpöinen voi sähkövatkaimella ja lisää tomusokerista suurin osa. Vatkaa kuohkeaksi. Lisää tuorejuusto ja tarvittaessa lisää tomusokeria. Mausta sitruunamehulla ja lakritsijauheella. Lisää maitoa, jos kuorrute ei levity.

Levitä kuorrute veitsellä jäähtyneiden muffinien päälle. Kaulitse marsipaani levyksi ja ota siitä tähtimuotilla kuvioita. Hipsuttele vielä hopeajauhetta tuomaan säihkettä. Jos haluat pursottaa kuorrutteen, tee ainakin tupla-annos. Kuorrute maistuu kunnolla lakritsille, vähemmänkin lakritsia voi käyttää.

Mary Jane -tossut lapselle

Tutustuin joululoman aikaan tarkemmin Ravelry-palveluun ja ihastuin aivan täysin! Tuhansia ilmaisia ohjeita ja taas tuhansia maksullisia ohjeita. Huikeaa, että käsityöntekijöillä on tällainen kanava. Rekisteröityminen siis kannattaa.

Sieltä löysin söpön näköisten tossujen ohjeen ja koska virkkausvaihde on edelleen päällä, niin eikun töihin. Monen nettikliksuttelun jälkeen otin lopullisen ohjeen täältä, koska siinä oli niin hyvät kuvat eri vaiheista.

Langaksi vaaleanpunaista seiskaveikkaa ja koukuksi nro 4. Lanka ja koukku ovat pienemmät kuin ohjeessa, joten ajattelin kokeilla noudattaa ohjetta täsmälleen silmukkamääriä muuttamatta. Kuuden kerroksen jälkeen aloin tehdä jalkapohjaosaa, aivan kuten ohjeessakin. Sitä tein, kunnes oli 18 kerrosta täynnä. Kerroksella 19 kavensin kantapäästä kolme silmukkaa ja tein loput, kuten ohjeessa. (Alkuperäiseen ohjeeseen verrattuna siis vain yhden kerroksen lyhyemmät tossut.) Reunavirkkauksia en tehnyt ihan ohjeen mukaan, vaan siten miten näytti hyvältä ja tytön jalkaan sopivalta, mutta niissäkin silmukkamäärät täsmäsivät aika hyvin.

Napiksi virkkasin tuollaisen pyörylän. Se löytyy Ravelrysta hakusanalla "crocheted button". Ei ole vaikea tehdä ja tukevuutta nappiin saa päättelemällä langanpäät moneen kertaan napin sisään. Nyt ei ole muovisille ostonapeille enää sijaa!

Tytön (6-vuotta) jalassa tossut näyttävät oikein söpöiltä ja paremmilta kuin näissä kuvissa. Mutta koska ne tytön jalat ovat siellä eskarissa tytön muiden osien kanssa, niin kuvataan nyt sitten vain tossut. Tossun pohjiin kun vielä saisi liukastumisenestoainetta, niin menisivät siellä eskarissakin leikeissä. Mutta en koskaan muista tilata sitä lankakaupasta. Merkkejä on ainakin Sock Stop ja ABSLatex. Onko kenelläkään käyttökokemuksia noista tai muista "jarruliimoista"?

Pink Mary Jane Slippers for 6 year old girl. Pattern is available here.

Junasukat vauvalle

Hyvää vuodenalkua pitkän blogiloman jälkeen!

Ystäväperhe sai viime vuoden puolella kauan kaivatun suloisen tyttösen ja tein hänelle junasukat. Vähän isot näistä taisi tulla niin pikuruiseen jalkaan, mutta mahtuu sitten alle vaikka toisetkin sukat.

Lankana Viking Vilma, villaa 75% ja polyamidi 25%. Lanka on konepestävä 40-asteessa. Puikot olivat kai 2,5. Piti tehdä kakkosen puikoilla, mutta olin ne epäonnekseni pistänyt kiertoon siskolleni vaikkei pitänyt. Sain ne kuitenkin takaisin :-) (Mulla on muuten nyt aika hyvä puikkovalikoima ja puikkojen ostelu saisi jäädä unholaan joksikin aikaa.)

Ohjeena netistäkin löytyvä junasukat. Kantapään kanssa tämä kokematon sukantekijä joutui hetken pähkäilemään, mutta onneksi oli Novitan sukkalehti kädenulottuvilla, jossa on varsin seikkaperäisesti ja silti selvästi sukan teon vaiheet. Seuraavat sukat ovat jo puikoilla, että menee se kantapään teko varmasti sinne selkäytimeen. Pistän ne vaikka myyntiin, kun ei lähipiiriin taida olla heti lisää vauvoja tulossa.

Junasukat ovat siksi ihan parhaat, että niissä on pitkä varsi, joka muokkautuu jalkaan kuin jalkaan ja pysyy hyvin paikoillaan pikkumurun potkuharjoituksissa. Alakuvassa Baby So Real -nukke pääsi mannekiiniksi.

Pistän sukat tänään postiin. Toivottavasti lämmittävät pikku tyttöstä!

I made woolen knitted baby socks, "Train socks" for a little babygirl. Pattern is available also in English here. 

Joulutervehdys: sinikattoinen mökki

Koristelimme lasten kanssa pikkuleipiä. Äiti teki talon ja lapset pikkupipareita. Vanhempi tytöistä teki yhden joulupukin, joka on juuri viemässä lahjoja piipun kautta... Hyvää Joulua blogissani vierailleille!

Inkiväärijoulupikkuleivät

Tein myyjäisiin yhden sorttisia joulupipareita, mutta taikina loppui ihan kesken. Kokeilin sitten tällaista vähän vaaleampaa joulupiparitaikinaa. Ohjeen pohjana on DanSukkerin resepti, mutta muutin mausteiden suhteet ja lisäsin pari lisää. Tekotapakin muuttui.

2 dl eli 280 g vaaleaa siirappia

2 1/4 dl eli 198 g taloussokeria

0,5 tl jauhettua neilikkaa

1,5 tl jauhettua inkivääriä

1,5 tl jauhettua Ceylonin luomukanelia

0,5 tl pomeranssinkuorta

2 tl vaniljasokeria

1 1/2 tl soodaa

200 g laktoositonta voita

1 iso kananmuna

8 dl vehnäjauhoja

Laita kylmään kattilaan sokeri ja mausteet. Sekoita. Lisää siirappi ja kiehauta seos. Lisää kuumaan seokseen sooda, sekoita ja anna kuohua. Lisää sitten paloiteltu voi ja sekoittele tasaiseksi. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Kaada seos yleiskoneen kulhoon, lisää kananmuna voimakkaasti vatkaten. Lisää sitten jauhot muutamassa erässä. Sekoita lopuksi käsin nuolijalla kulhon pohjalta, ettei taikinaan jää tummempia raitoja. Anna levätä viileässä muutamasta tunnista seuraavaan päivään. Kauli ja ota muotilla ihania pipareita ja paista keksilämpötilalla (minulla 155-astetta, joillakin ehkä 200) 10-14 minuuttia piparien paksuudesta riippuen.

Väriero "normipipareihin", jotka on tehty tummalla siirapilla, ei ole suurensuuri. Johtuu varmaankin siitä, että käytin Ceylonin kanelia kuitenkin 1,5 tl ja se jo värjää taikinaa aika tavalla. Jos pistää kanelia vain ripauksen (tai ei ollenkaan, jos kaapissa on vaikkapa vain Cassiakanelia), niin varmasti tulee vaaleampia pipareita. Neilikkakin tosin on tummaa ja mietin voisiko sen korvata vaikka yleismausteella eli All Spice:lla eli maustepippurilla. Maustepippuri oli ennen yleinen ja piparien nimikin tulee siitä. Myös mausteiden keittäminen siirapissa saattaa tummentaa sokeria, vaikka tosiaan vain kiehautin seoksen, en antanut kiehua pitkään.

Koristelut taas pikeerillä ja Wiltonin nro 3 tai 2 tylla. Kädenjälki alkoi olla jo väsynyttä, kun illalla myyntipäivän jälkeen koristelin seuraavan päivän tuotteita...

Käyttämästäni kamerasta riippuen kuviin tulee vähän eri värisävyt. Käytän vanhaa Canonia (EOS 350D) (postauksen ensimmäinen kuva ja alempi neliönmallinen kuva) tai Fujifilmiä (Finepix HS20 EXR) (ylempi vähän tummempi kuva). Canon on kunnon järkkäri, mutta ei tee tarkkoja ja teräviä kuvia (objektiivistahan se johtuu). Fujifilmin kanssa värit voivat olla kummallisia, jos en käytä ulkoista salamaa. Yleensähän neuvotaan käyttämään hyvää valaistusta ja unohtamaan salama (kameran oma tai ulkoinen), mutta mielestäni Fuji sen vaatii ainakin sisällä pimeinä aikoina kuvatessa. Ihmiskuvaus on taas toinen juttu, mutta ruokapostauksissa ainakin salama on joskus paikallaan.

Nyt on nämäkin ukot jo myyty ja syöty, mutta en nyt enää kai tänä jouluna tee uutta taikinaa...

Virkatut joulupallot

Kun ei ole lunta, niin tehdään sitä itse. (Pätee muuten yllättävään moneen muuhunkin asiaan: jos jotain ei ole, tehdään itse.) Tässä pikkuisia villaisia lumipalloja Novitan 7 Veljeksestä. Alempaa löytyy ohje palloon.

Pienen pallon (maks 18 kiinteää silmukkaa per kerros) virkkaa nopeasti ja illalla tv:n lempisarjaa seuraten saa ainakin kolme tehtyä. Minä kiinnitin hopean värisen virkatun ketjusilmukkalenkin palloihin, mutta joku nauha tai lankakin käy mainiosti, miksei siimakin. Palloa ei kannata ehkä antaa lemmikin leluksi, sillä koiruli voi vaikka nielaista pallon.

Lisäyskerroksia lisäämällä voi pallon kokoa kasvattaa. Tämä oli simppelisti näin:

Tee aloituslenkki sormen ympärille ja virkkaa siihen 6 ks.
2. krs: Tee jokaiseen silmukkaan 2 ks, on yht. 12 ks.
3. krs: Lisää sitten silmukkamäärää virkkaamalla ensimmäiseen ks:aan *1 ks ja seuraavaan 2 ks*. Toista vielä viisi kertaa, on yht. 18 ks.
4.-7/8. krs: Jatka sitten virkkaamalla yksi ks jokaiseen silmukkaan neljän tai viiden kerroksen ajan. Riippuu käsialastasi monellako välikerroksella saat pallosta pyöreän.
Lisää tässä vaiheessa vanua täytteeksi ja aloita kavennukset.
Kavennukset: Virkkaa kaksi silmukkaa yhteen pallon loppuun asti. Lisää täytettä niin, että pallo on jämäkkä muttei kova. Päättele langanpäät ja kiinnitä ripustuslenkiksi kestävä lanka, naru tai vaikka ketjusilmukkalenkki.

Kun tekee vaikkapa säkillisen villapalloja, niin saa kivan pallomeren lapsille. Pieni pölyvaroitus on ehkä paikallaan, mutta periaatteessa pallot ovat konepestäviä (villaohjelmalla) 30-asteessa. Eikun lumisotaaaaa!

Ja oikein rauhallista neljättä adventtia :-)

JouluBasaari!!!

Osallistun JouluBasaariin Kirkkonummella ja tässä tulee vähän mainosta. Lisätietoja myyjäisistä löytyy Kipinän nettisivuilta sekä Facebooksivuilta. Osoite on Tallinmäki 2 ja perjantaina olen paikalla klo 14-19 ja lauantaina klo 10-16.

Tuotteet on kaikki käsintehty. Tekijöinä taitava siskoni ja allekirjoittanut. Tervetuloa ostoksille!

Kuusen koristeet piparista

Päivähoidon tädeille meni joulumuistoksi lapsen tekemän kortin lisäksi tällaiset joulukuuseen ripustettavat piparit. Koristelu on yksinkertainen, koska tein myös muutaman muun kappaleen myyjäisiin eivätkä piparit ole ainoa myyntiartikkeli... Laitoin punaisen nauhan, koska sitä oli varastossa, mutta näihin voi kotona vaihtaa haluamansa nauhan. Tällä kertaa tein taikinan maidottomasta margariinista, että maitoallergisetkin voivat herkutella.

Taikina oli tämä:

1,5 dl sokeria eli 135 g
1,5 dl  siirappia eli 210 g
1 tl  inkivääriä
3 tl Ceylonin luomukanelia
0,5 tl neilikkaa
2 tl soodaa
150 g maidotonta margariinia
1 tl vaniljasokeria
1 muna
hiukan vajaa 7 dl puolikarkeita vehnäjauhoja (noin 420 g)

Laita sokeri, siirappi ja mausteet isoon paksupohjaiseen kattilaan ja kuumenna kiehumispisteeseen. Ota levyltä ja lisää sooda kuumaan seokseen, joka kuohuu voimakkaasti. (Jos teet tupla-annoksen, niin kolmen litran kattila riittää.) Lisää seokseen margariini ja sekoittele, että se sulaa. Jäähdyttele niin kauan, etteivät kananmunan proteiinit ainakaan hyydy niitä lisätessä. Seos saa olla hieman lämmintä, sillä siihen on silloin helpompi sekoittaa jauhot ja muotoilla jääkaappiin sopiva levy. Kippaa tässä vaiheessa seos yleiskoneeseen ja lisää vaniljasokeri ja kananmuna. Vatkaa voimakkaasti. Lisää jauhot parissa erässä ja sekoita hyvin pohjia myöten. Anna levätä viileässä yön yli.

Taikina oli vaikeampi leipoa kuin voilla leivottu. Jotenkin massa pehmeni pöydällä kovin äkkiä ja murtui helpommin. Mutta jauhoja kun laittoi kaulitessa vähän enemmän ja toimi rivakasti, niin kyllä se margariinillakin onnistui. Isojen kukkapiparien reiän tein omenaporalla ja vaikka taikina hieman levisi paistaessa, niin reikä oli tarpeeksi suuri.

Pikeeri:

1 valkuainen (n.38g)
120 g tomusokeria
3 g sitruunamehua (puoli tl)
35 g tomusokeria

Oikein paksun reunapursotuksen tein 4 mm tyllalla. Pisteet ehkä Wiltonin nro 3 tyllalla. Pikeeri kovettui pakkauskuntoon 2,5 tunnissa.

Isoja pipareita ei tule kovin montaa yhdestä taikinaerästä (ehkä 24, plus muutama pieni).

Polkakeksit murotaikinasta

Lapsena tein muutamana jouluna polkakarkkeja, joita oli kiva napsia kaapista jo ennen joulua... Ne olivat olevinaan niin hyviä, kun olivat itsetehtyjä ;-) Sittemmin maku muuttui ja pelkän sokerin sijaan leivontaan tuli käytettyä vähän muitakin aineita. Makumuistona piparmintun aromi kuitenkin jäi mieleen. Niinpä selailin reseptikirjojani ja löysin sieltä ohjeen nimeltään Pinwheel Cookies. Minun keksini ovat nyt kuitenkin polkakeksit.

226 g voita huoneenlämpöisenä
200 g sokeria
2 kananmunaa
0,5 tl jauhettua vaniljaa tai 2 tl vaniljasokeria
0,5 tl piparminttuaromia
375 g puolikarkeita vehnäjauhoja
pikku ripaus suolaa
punaista nestemäistä elintarvikeväriä

Voi ja sokeri vaahdotetaan vaaleaksi, muttei liian kuohkeaksi. Lisätään kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Vaahtoon lisätään vaniljajauhe tai vaniljasokeri sekä piparminttuaromi. Kannattaa maistella, että löytää itselleen mieluisan voimakkuuden. (Itse laitoin todella varovasti, etten vain tekisi hammastahnakeksejä...) Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään taikinaan.

Taikina jaetaan kahteen kulhoon, joista toiseen sekoitetaan punaista elintarvikeväriä. Sitten muotoillaan kummastakin taikinasta levy (esim. 10x20 cm). Muotoile ensin vaalea ja sitten punainen, ettei taikinat sekoitu. Laita viileään noin tunniksi ja kaulitse sitten samankokoisiksi levyiksi (esim. 15x50 cm). Aseta vaalea taikina punaisen levyn päälle. Kannattaa kaulita levyt erillisillä silikonialustoilla, niin toisen taikinan voi kipata toisen päälle suoraan alustalta. Painele kevyesti kiinni toisiinsa ja rullaa pitkältä sivulta. Voit myös tehdä taikinasta kaksi rullaa, jos kaulinta-alustasi ei riitä pitkän levyn tekoon. Laita sitten rulla kohmettumaan jääkaappiin pariksi tunniksi ja leikkaa 7 mm viipaleiksi. Alkuperäisessä ohjeessa keksien reunat oli paiston jälkeen kevyesti valeltu valkosuklaalla ja sitten kastettu kristallisokeriin. Minä tein helpommalla tavalla ja pyöräytin rullan ennen leikkaamista sokerin ylitse.

Paista keksit 190-asteessa (ohjeen mukaan) 8-10 minuuttia, kunnes keksit ovat kevyesti kullanruskeita. Jäähdytä ritilällä.

Alkuperäisessä ohjeessa keksien reunat oli kevyesti valeltu valkosuklaalla ja sitten kastettu kristallisokeriin. Minä tein helpommalla tavalla ja pyöräytin rullan ennen leikkaamista sokerin ylitse.

Taikina näyttää kovin oranssilta, mutta kyllä se oli punaista ennemmin kuin tuollaista halloweenväriä. Kontrastin lisääminen lisää vain lisää oranssia ja vaalennus tekee vaaleasta taikinasta vihertävää. Oi olisipa jo luonnonvaloa!

Virkattu pitsireunainen kori ontelokuteesta

Olen pitkään katsellut virkattujen korien ohjeita, mutten ole saanut aloitettua. Tilasin sitten mieleisiäni ontelokuteita ja johan alkoi syntyä tulosta. Lankavalta tilasin Esteri-kuteen ja heidän sivuiltaan otin ohjeenkin (Esteri-kori). Koukkuna minulla oli nro 7 muovikoukku: sillä kyllä virkkaa, vaikka vähän nariseekin :)

Ohjetta jouduin muokkaamaan yläreunan pitsin osalta, sillä ohjeen mukainen silmukkamäärä olisi levittänyt reunan liian isoksi. Lisäksi yksi silmukka oli työn edetessä vähentynyt: ei mennyt jako ihan tasan. Mutta en nyt purkanutkaan, kun kori jää omaan käyttöön.

Yritin samalla opetella PhotoShopin käyttöä. Ei tullut noista korin reunojen rajauksesta ihan onnistuneet, mutta olisi kyllä kiva saada kuvattua tuotteet kokonaan ilman taustaa. Täytyy vielä kehitellä valokuvaustapaakin: rakensin jo yhdenlaisen soft boxin, mutta minulta puuttuu yksi päivänvalolamppu ja kunnolliset säädettävät valaisimet. Ehkä tulee postaus myös valokuvaamisesta, kunhan saan systeemit toimimaan.

Ontelokude on kyllä paljon mukavampi virkata kuin vaikkapa trikookude. Lisää virkkauksia on myös luvassa, sillä tilasin muoviletkua, jonka avulla isomman korin saa jämäksi, eivätkä reunat lerputa. On tämäkin kori melko jämäkkä, kuten tuosta alakuvasta huomaa.

My first crocheted basket. Hook size was 7.00 mm (K or L in USA and 2 in UK) and yarn was quit bulky knitted polyester cord (or tube), not t-shirt zpagetti. You can find it here. I will try to make another one in different color.

Lumikuningattaren lumihiutalepiparit

Vanhempi tyttömme on esittänyt voimisteluryhmänsä kanssa Frozen-aiheista esitystä ja tänään oli kaikkien voimistelijoiden pikkujoulugaala. Tein sinne lumihiutalepipareita kiitokseksi ihanasta esityksestä. (Anteeksi pimeät kuvat: en ehtinyt kuvata tuotoksiani päivänvalossa.)

Taikinaksi tein tällä kertaa Paraisten piparkakut, ja totesin, ettei kannata poikkea omasta luotto-ohjeestaan minnekään. Pistänpä reseptin nyt kuitenkin tähän, jos joku haluaa kokeilla. Ei maussa mitään vikaa ollut, mutta työläs kaulintavaihe otti päähän.

210 g tummaa siirappia

200 g sokeria

250 g voita

2 tl Ceylonin kanelia

2 tl inkivääriä

2 tl neilikkaa (laitoin 1,5 tl)

1 rkl pomeranssinkuorta (laitoin 1,5 tl, koska liika pomeranssi tekee helposti kitkeriä kakkusia)

2 munaa

3 tl soodaa

500 g vehnäjauhoja (laitoin taikinaan 568 g ja kaulitessa vielä n. 130 g lisää)

Kiehauta siirappi, sokeri, voi ja kaikki mausteet. Lisää jäähtyneeseen seokseen munat yksitellen vatkaten, sitten jauho-soodaseos. Anna kovettua seuraavaan päivään. 

Ohjeena oli kaulita taikina mahdollisimman ohueksi, jolloin saa varmaan keksimäisiä rapsakoita melko paljon levinneitä kakkusia. Minä kuitenkin jätin levyn noin 4 mm paksuksi ja käytin kaulitessa niin paljon jauhoja, että ihanan muottini muodot jotenkin säilyivät. (Muoteista menee tällä taikinalla liikaa yksityiskohtia hukkaan, joten suosittelen ihan peruspiparimuottia Paraisten piparkakkutaikinalle.) Jos keksejä ei paista tarpeeksi kauan, ne jäävät keskeltä hieman kosteiksi ja kakkumaisiksi. Siksi tuo alkuperäinen kaulintaohje varmaan on laitettukin.

Koristeena pikeeriä. Vaaleansinistä tein 37 grammasta valkuaista (noin 111 grammaa tomusokeria, 7 tippaa sitruunamehua). Valkoista pikeeriä tein 15 grammasta valkuaista (noin 50 grammaa tomusokeria, 5 tippaa sitruunamehua)  ja sitä jäi ylitsekin. Tuolla määrällä pikeeriä sain koristeltua 28 kappaletta eli aikas tipalle meni, kun tavoitteena oli 27 kpl. (Mulla oli tomusokeri tosi vähissä ja jouduin laskemaan tarkkaan, että sain keksit valmistettua ajoissa. Kauppaan en olisi enää ehtinyt...)

Pikeeri

25 g kananmunan valkuaista

60 g tomusokeria

Vatkataan 3 minuuttia sähkövatkaimella.

Lisätään:

muutamia tippoja sitruunamehua

10-30 g tomusokeria

(väriainetta)

Vatkataan tasaiseksi. Tomusokerin määrä riippuu siitä haluaako päällystää yhtenäistä pintaa vai tehdä jämäköitä pursotuksia. Talvella pikeeri kuivuu yleensä tunnissa tai kahdessa, mutta varman päälle jos haluaa pelata, niin kannattaa tehdä piparit edellisenä päivänä. Silloin ne voi pakatakin vaikka sellofaaniin ja antaa joulutervehdyksenä ystävilleen.

Minulla jäi tekeminen niin viime tippaan, että piti pakata piparit laatikkoon ja erilleen toisistaan. Kerrosten välissä on metallinen leivonnaisteline, joita minulla on kolme kappaletta ja ne saa toistensa päälle. Hirveän kätevä kapistus. Saisivat vaan olla isommat, kun ei niihin koskaan mahdu kaikki pikkuleivät. Mutta sitten taas eivät mahtuisi laatikkoon... Kunnolla kuivunut pikeeri ei ota kiinni toisiin pipareihin, joten piparit voi pakata laatikkoon vaikka peräkkäin.

Nyt kaikki Frozen-fanit piparitalkoisiin! Meidän "Elsat" tuolla jo jäädyttävät olohuonetta...

I quickly made some snowflake gingerbread cookies for our daughters gymnastics group. They were peforming "Frozen" at their Christmas party... The show was so lovely and all the girls were so adorable!

Jouluisia käpyaskarteluja

Joulukoristetarjonta on kaupoissa parhaimmillaan, mutta itsekin voi tehdä aika upeita juttuja. Meillä on metsä vieressä ja siellä kuusia ja niissä käpyjä, joten ostimme vain hopean sävyistä spraymaalia. Mies sai kiinnittää nuo hermostuttavat siimat käpyihin, mutta jouluaskarteluja pitääkin tehdä yhdessä :-)

Kävyt ovat sellaisenaankin ilman ripustusnarua hyviä somisteita. Olen käyttänyt käpyjä maljakoissa ja maljoissa. Myös joulukukan juurelle niitä voi käyttää katteena multaa peittämään. Katteena käytetyistä kävyistä maali saattaa kulua pois kastelun takia, mutta ainahan voi maalata lisää käpyjä. Ja jotain kimalleliimaakin voisi varmaan lisätä tuomaan kiiltoa, varsinkin jos tuli ostettua mattahopeaa maalia...

Vielä kun saisi pihalle kasvamaan semmoisen puun, jossa kasvaa JÄTTIkäpyjä - ainakin 8 cm halkaisijaltaan... Menestyisikö semmoinen Suomessa?

Some painted pine cones. I used silver spray paint and fishing line for hanging.